tiistai 11. huhtikuuta 2017

Erityistä, poikkeuksellista ja väliaikaista kriisitukea maidontuottajille

Kriisitukia tarvitaan, koska maatalouden kannattavuus ja viljelijöiden maksuvalmius on ollut heikkoa jo useamman vuoden ajan.

Tällä hetkellä ajankohtainen maidontuottajien kriisituki on milloin väliaikainen, milloin poikkeuksellinen tai sitten lisä- tai mukautustuki. Se on erilaisten edellä kuvattujen määreiden perusteella erittäin erityinen tuki, koska kriisituki ei olisi kriisituki, jos se olisi aina samanlainen.

Kriisituki on viljelijän tilillä viimeistään vuoden sisällä siitä, kun komissiossa tai kansallisesti on virinnyt ajatus uudesta tuesta. Ajatuksen jälkeen on päästävä sopuun siitä, kenelle kriisituki suunnataan. Kriisituki tarvitsee säädökset, lomakkeet ja hakuohjeet. Tuki on rakennettava myös tietojärjestelmään, jotta se voidaan valvoa, laskea, myöntää, maksaa ja raportoida.

Kriisitukea maksetaan maidontuottajille joko kansallisesta, EU:n kassasta tai molemmista. Tukea voidaan maksaa joko maidon tuottamisesta tai tuotannon vähentämisestä. Riippuen siitä, millä tolalla markkinat kulloinkin ovat. Kriisitukea saa harvoin maksaa jonkin muun tuen lisänä, vaikka se olisi helpointa maksaa vain lisäämällä eurojen määrä jo olemassa olevan tuen päälle.

Kriisituki on maksettava mahdollisimman nopeasti, vaikka se on muodoltaan aina erilainen kuin edeltäjänsä. Hakijan on osoitettava erityistä kiinnostusta kriisitukea kohtaan ja palautettava ripeästi paperihakemus kuntaan.

Tuen määrän  perusteena ovat joko meijerien rekisteriin ilmoittamat maitolitrat rekisteristä tai viljelijän itsensä ilmoittamat litrat kuntaan palautetuista meijeritositteista. Välillä menettelyn ratkaisee EU, välillä voidaan tehdä oma menettely. Tukea voidaan rajoittaa tai tukitasoa voidaan nostaa, jos tuen menekki ei ollutkaan ihan odotettu.

Kriisitukeen on harva tyytyväinen. Kriisitukea on joko hankala hakea, sitä maksetaan liian vähän, eurot ovat hitaasti tilillä tai kaikki eivät edes saa kriisitukea. Siitäkin huolimatta se on kriisin vuoksi erityisen tarpeellinen tuki. 


Susanna Jansson
ylitarkastaja

tiistai 14. helmikuuta 2017

Tukimaksut asetettiin päätöspostitusten edelle

Erilaisten päätösten viipymisestä maataloushallinto on saanut viime aikoina palautetta. Huomiota on kiinnitetty erityisesti viljelijätukipäätösten toimitusaikaan. Viljelijät kokevat, että tuen maksamisen ja tukipäätöksen saamisen välillä kuluu kohtuuttoman paljon aikaa.

Tukipäätöksestä viljelijä näkee kaikki tukeen liittyvät maksutapahtumat ja pinta-alan, jonka perusteella tuki on maksettu. Myös mahdolliset tukiehdoissa havaitut puutteet on esitetty päätöksessä.

Miksi ohjelmakauden alun tukipäätökset ovat viipyneet, johtuu asioiden tekemisen asettamisesta tärkeysjärjestykseen. Tukien maksaminen viljelijöille luvatussa uudessa maksuaikataulussa nähtiin hallinnossa tärkeämmäksi tehtäväksi kuin tukipäätösten valmistelu ja lähettäminen. Voimavarat keskitettiin maksamiseen. Linjaus tehtiin yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Myös tuottajajärjestöt toivovat tukien maksamista heti, kun se on mahdollista.

Viljelijöille tehty linjaus näkyy siinä, että tukipäätöksen tulo viipyy maksun saamisen jälkeen. Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset alkoivat lokakuussa 2016 lähettää ensimmäisiä päätöksiä tukivuodelta 2015 maksetuista viljelijätuista. Kunnat ja ELY-keskukset jatkavat vielä alkuvuoden aikana tukipäätösten lähettämistä viljelijöille.

Tukipäätösten viipyminen on valitettavaa ja palaute aiheellista. Toisaalta mikään ei ole mennyt ohi tuensaajalta. Tukimaksut on maksettu, ja saapuvat sitoumus- tai tukipäätökset sisältävät mahdollisuuden hakea tarvittaessa päätökseen muutosta. Muutoksenhakuaika alkaa seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.


Vesa Perätalo
tukipäällikkö

perjantai 2. joulukuuta 2016

Henkilökierto avartaa osaamista ja näköaloja

Henkilökierto on erinomainen ja kustannustehokas osaamisen kehittämisen väline. Se soveltuu työssä oppimiseen ja käytäntöjen jakamiseen sekä verkostojen ja kontaktien luomiseen. Tutkitusti 70 prosenttia osaamisesta kehittyy työtä tekemällä ja 20 prosenttia vuorovaikutuksessa työyhteisön kanssa. Vain 10 prosenttia osaamisesta kehittyy perinteisessä aikataulutetussa koulutuksessa.

Valtiokonttorin henkilökiertopilotin innoittamana Maaseutuviraston johto esitti keväällä 2016 henkilökierron aloittamista Mavin ja maa- ja metsätalousministeriön välillä. Ministeriössä innostuttiin ajatuksesta ja henkilökierron käytännön valmistelut aloitettiin ennen kesälomia ripeästi. Laadittiin yhteinen henkilöstötiedote, ja henkilökierron käytännön järjestelyistä vastaavat yhteyshenkilöt nimettiin. Henkilökierron pituudeksi sovittiin kaksi viikkoa. Henkilökierrosta kiinnostuneita pyydettiin jättämään vapaamuotoinen hakemus syyskuun puoliväliin mennessä.

Hakemusten määrä yllätti iloisesti, Mavista yhdeksän henkilöä halusi henkilökiertoon ministeriöön ja ministeriöstä neljä ilmoittautui henkilökiertoon Maviin. Hakijoita pyydettiin hakemuksessaan kertomaan, mitä he tekevät tällä hetkellä, mihin haluavat tutustua henkilökiertonsa aikana ja mitä erityisesti haluavat oppia. Hakemukset käytiin läpi, ja kaikki esitetyt henkilökierrot päätettiin toteuttaa.

Tavoitteet, tehtävät ja käytännöt selviksi


Haun jälkeen aloitettiin aikataulutus ja organisointi sekä vastuuhenkilöiden nimeäminen vastaanottavassa virastossa. Kustakin henkilökierrosta laadittiin oma sopimus, jossa määriteltiin henkilökierron tavoitteet ja tehtävät henkilökierron aikana sekä sovittiin käytännön järjestelyistä. Henkilökiertoviikkojen ajalle laadittiin tarkat lukujärjestykset varmistamaan, että kaksiviikkoisen aikana olisi mahdollisuus oppia ja nähdä mahdollisimman paljon. Ministeriön ja Mavin yhteyshenkilöiden säännöllisillä palavereilla varmistettiin, että henkilökierrot etenevät suunnitellusti ja käytännön järjestelyt sujuvat.

Henkilökiertoon tuleville järjestettiin infot, joissa esiteltiin ennakkoon sekä ministeriön että Mavin organisaatiota ja toimintaa. Kaksiviikkoisen henkilökiertojakson päätteeksi järjestetään arviointipalaveri, jossa henkilökierrossa ollut, hänen oma esimiehensä sekä työnjohdollisena esimiehenä kierron aikana toiminut arvioivat kaksiviikkoisen antia ja kierron aikana opittua. Kierrossa olleet laativat henkilökierrostaan raportit, jotka jaetaan sekä ministeriön että Mavin intraneteissa kaikille luettavaksi.

Kokemukset ovat olleet erinomaisia


Ensimmäiset henkilökiertojaksot ovat nyt takana ja kokemukset ovat olleet erinomaisia. Kahden viikon jaksoa pidetään sopivan mittaisena. Siinä ajassa ehtii saada yleiskäsityksen toiminnasta, mutta jakso ei ole liian pitkä omasta työstä irrottautumiseen. Akuutit omat työtehtävät on mahdollista hoitaa jakson aikana, koska henkilökierron aikana käytössä on oma kone ja sähköpostiosoite.

Ministeriöstä kiertoon tulleet ovat Mavissa konkreettisesti huomanneet, miten haastavaa ja aikaa vievää monimutkaisten ja toisiinsa monien ehtojen kautta kytkeytyneiden tukijärjestelmien toimeenpano on. Mavista ministeriöön kiertoon lähteneet ovat puolestaan hahmottaneet paremmin ministeriön tekemän työn – samaa prosessia tehdään yhdessä lainsäädännöstä toimeenpanoon. Henkilökierron aikana on ollut mahdollista työstää ajankohtaisia asioita oman vastinparin kanssa. On myös löydetty uusia toimintatapoja, joita voi ottaa omassa yksikössäkin jatkossa käyttöön.

Yhteinen havainto on, että kasvokkain tapahtuvia tapaamisia halutaan jatkossa lisää. Vaikka videoneuvottelu säästääkin aikaa ja rahaa, asioita on monesti helpompi työstää eteenpäin yhteisessä keskustelussa saman pöydän ympärillä.

Henkilökierrossa olleet suosittelevat lämpimästi henkilökiertoa paitsi tuoreille virkamiehille, myös jo pidempään hallinnossa työskennelleille. Henkilökierto virkistää puolin ja toisin ja antaa uusia ideoita.


Terhi Pajumäki
kehittämisasiantuntija




torstai 1. syyskuuta 2016

Innovatiivista Leader-toimintaa jo parisenkymmentä vuotta

Leader-toiminnan brändi on näyttänyt olevan sangen kestävä, hyvin puskuroitu jo parin vuosikymmenen ajan. Saman verran allekirjoittaneella on ”ihmisten kokoisten ideoiden” seuraamista eri rooleissa: ensin läheltä, sitten etäämmältä ja nyt taas lähempää. Syyskuun alusta alkaen toimin osastonjohtajana Maaseutuviraston maaseudun kehittämisosastolla, jonka keskeisiä yhteistyökumppaneita Leader-ryhmät ovat maaseudun yritys- ja hanketukien toimeenpanossa.
©maaseutuverkosto

Olin aikoinaan 1990-luvulla Seinänaapurien seutukunnan (nyk. Seinäjoen seutu) edustajana, naapurikunta Ilmajoen johtavana virkamiehenä valitsemassa paikalliselle Leader-kehittämisyhdistykselle ensimmäistä toiminnanjohtajaa. En olisi uskonut, että toiminta yhä tänä päivänä jatkuu yhtä aktiivisena kuin silloin. En olisi myöskään uskonut, että silloin kunnan virkamiehenä rekisteröityessäni kehittämisyhdistyksen jäseneksi, olisinkin hetken päästä Leader-lähiviranomaisena valtionhallinnossa, silloisessa TE-keskuksessa.  
Heti Suomen EU-jäsenyyden alkuvuosina Leader II toi maaseudun kehittämiseen omat menettelynsä. Puhuttiin kokeilevasta lähestymistavasta tai innovatiivisista toimenpiteistä, joilla Suomen maaseutu piti kyllästää. Kun tätä yhteisöaloitteen ihanuutta ei riittänyt kaikille, kansallinen sovellus, POMO-ohjelma, levittäytyi muille seuduille. 

Innovatiivisuus oli käsite, jota joutui tulkitsemaan monikin, myös Leader-lähiviranomainen. Kun esimerkiksi Karijoen Myrkyn kylältä tuli laillisuusarviointiin TE-keskukseen kaksi samantapaista yrityshanketta, vaadittiin aikamoista innovatiivisuutta, että tunnisti innovatiivisuuden nimenomaan Leader-hankkeesta. No, eipä se seuraavalla ohjelmakaudella lanseerattu, Leader + -ohjelmaan liittyvä pilottiluonteisuuden vaatimus tulkintaa helpottanut.

Olivatpa maaseudun tuotteet tai palvelut innovatiivisia tai eivät, Leader-menettely sitä on ollut. Kehittämistyö on saanut mukaan uusia toimijoita. Heillä on ollut mittavan oman aktiivisuuden lisäksi käytössään korvamerkittyä ulkopuolista rahoitusta. 

Parikymmentä vuotta sitten jonkin sortin hallinnollinen innovaatio oli, kun kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja ja TE-keskuksen Leader-viranomainen ohjelmaa suljettaessa, hallinnollista taakkaakin uhmaten, varasivat täyden viikonlopun tallentaakseen kaikki ohjelmakauden Leader-päätökset exceliin. Siihen aikaan maaseutuhallinnon tietojärjestelmissä oli haasteiden sijaan ongelmia. Viimeisiä markkoja sidottaessa oma excel oli luotettavampi. 

Leader-arvioinneissaan tutkijat voivat puntaroida, voidaanko jo nyt parissakymmenessä vuodessa jalostunutta toimintaryhmätyötä pitää yhteiskunnallisena innovaationa. Mutta jos uskotaan Leader-brändin edelleen kantavan seuraavalla vuosikymmenellä, tulevilla ohjelmakausilla, tarvittaisiin myös aitoa hallinnollista innovaatiota. Leader-työ edellyttää joka portaassa innovatiivisuutta. 

Antti-Jussi Oikarinen
Maaseudun kehittämisosaston johtaja

keskiviikko 31. elokuuta 2016

Tukimaksut ovat EU:ssa monen tahon valvonnassa

Yhteisten julkisten varojen käyttö tyypillisesti edellyttää valvontaa. Maatalouden ja maaseudun tukien käyttöä valvotaan Euroopan unionissa monella tasolla. Jäsenmaiden maksajavirastot vastaavat tuensaajiin kohdistuvista tarkastuksista. Euroopan komissio ja tilintarkastustuomioistuin puolestaan tarkastavat jäsenmaiden valvontajärjestelmien toimeenpanoa. Valvonnalla EU pyrkii varmistamaan, että tukia maksetaan oikein perustein ja sääntöjenmukaisesti kaikissa jäsenmaissa.

Maatalous- ja maaseututukia maksettiin EU:n rahastoista vuonna 2014 yhteensä noin 58 miljardia euroa. Se vastaa suuruudeltaan Suomen valtion talousarvioesitystä vuodelle 2017 (55 mrd). Suomessa tukia maksettiin vuonna 2014 noin 2,1 miljardia, josta EU:n osuus oli noin 963 miljoonaa.

Tukien valvontavelvoitteet tulevat EU:n lainsäädännöstä. Velvoitteet koskevat EU:n rahoittamia tukia. Kansallisten tukien tarkastuksista säädetään kansallisesti. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto tekee omia tarkastuksiaan sekä EU:n että kansallisiin varoihin. Nämä tarkastukset ovat yleensä laajoja järjestelmätarkastuksia ja niitä tehdään muutamia vuosittain.

Jäsenmaat vastaavat valvontajärjestelmästään 


Jäsenmaat huolehtivat valvontajärjestelmän toimeenpanosta. Siinä kaikille tuki- ja maksuhakemuksille tehdään ensin hallinnollinen tarkastus, jossa arvioidaan tuenhakijan ja tuen oikeellisuus asiakirjatarkastuksilla. Hallinnollisiin tarkastuksiin kuuluvat myös ristiintarkastukset tietojärjestelmissä olevista tiedoista. Investointeihin liittyy tuen maksamisvaiheessa varmennuskäynti, jossa maksujen tarkastaja käy varmistamassa, että tuettu investointi on toteutettu, rakennus rakennettu ja kone hankittu.

Hallinnollisten tarkastusten lisäksi tehdään tarkastuksia paikan päällä. Kohteena on vuosittain 5 % viljelijätukien saajista. ELY-keskusten tarkastajat tekevät tätä valvontatyötä. Noin 250 tarkastajaa tekee noin 3000 käyntiä tiloilla vuosittain.

Investointi- ja kehittämishankkeissa tarkastuskohteiden määrä vastaa 5 %:a vuosittain maksetusta tuesta. Tarkastukset on keskitetty Maaseutuvirastoon. Teemme vuosittain 200–400 tarkastusta. Lisäksi investointeihin tehdään viimeisen maksun jälkeen sitoumustarkastuksia. Näillä tarkastuksilla varmistetaan, että investointi on ollut tuetussa käyttötarkoituksessa eikä omistus ole vaihtunut ilman ELY-keskuksen lupaa.

Vuodesta 2015 on tarkastuksiin tullut vielä yksi uusi valvontataso. Maaseutuviraston on EU:n maksajavirasto, jonka tilintarkastajan on valvottava tarkastusten laatua tekemällä varmennustarkastuksia. Otantatarkastuksen jälkeen tilalle tai yritykseen voi siis tulla uusi tarkastaja tekemään uudestaan saman tarkastuksen.

Komissio tekee tarkastuskäyntejä jäsenmaihin

 
Komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen osaston tarkastajat käyvät jäsenmaissa tekemässä tarkastuksia. Brysseliin lähetetään ennakkoon tarkastettavaan tukijärjestelmään liittyvät aineistot, kuten esimerkiksi tarkat vuosikohtaiset selvitykset Suomessa tehdystä valvonnasta. Komission tarkastuskäynti Suomessa kestää yleensä viikon. Tarkastajat valitsevat maatilat ja yritykset, joissa he käyvät paikan päällä ja joiden asiakirjat tarkastetaan.

Maaseudun kehittämistuissa viikon aikana tarkastetaan 10–20 tapausta. Viljelijätuissa asiakirjatarkastuksessa on enimmillään 100 tilan paperit.

Tarkastuksen jälkeen alkaa hallinnon kirjallinen keskustelu: komissio esittää havaintonsa ja pyytää mahdollisesti lisätietoja. Vastausaikaa on kaksi kuukautta, jona aikana kokoamme aineiston yhteen Mavissa. Kirjallisten selvitysten jälkeen järjestetään tarvittaessa vielä neuvottelu komission ja jäsenmaan välillä. Neuvotteluihin osallistuvat maa- ja metsätalousministeriön ja Mavin asiantuntijat. 

Tilintarkastustuomioistuin valvoo komissiota


EU:lla on erikseen myös varainhoidon valvoja, tilintarkastustuomioistuin. Sen tarkastajat tekevät tarkastuksia jäsenmaissa samoin kuin komissio. Tilintarkastustuomioistuimen valvonnan varsinaisena kohteena on kuitenkin komissio. Tarkastuksilla se varmistaa, että komissio on hoitanut omat jäsenmaahan kohdistuvan valvontavelvoitteensa.

Tilintarkastustuomioistuin raportoi toimistaan EU:n parlamentille. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksista ei suoraan tule jäsenmaille seuraamuksia. Mikäli se havaitsee puutteita, komission velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin. Komissio voi avata oman tarkastuksen tilintarkastustuomioistuimen havaintojen perusteella.

Seurauksena tulee yleensä rahoitusoikaisu


Komission tarkastuksesta tarkastuksen sulkemiseen voi kulua pari vuotta. Yleensä lopputuloksena on jonkin suuruinen rahoitusoikaisu jäsenmaalle.

Komission tarkastajat tietävät jäsenmaissa kiertäessään, mitkä ovat vaikeasti sovellettavia asioita ja missä on virheitä useissa jäsenmaissa. Jos EU-komission tarkastuksissa havaitaan huomautettavaa kansallisten viranomaisten tekemissä tarkastuksissa, komissio määrää rahoitusoikaisun. Tämä merkitsee, että jäsenvaltion on palautettava tukivaroja EU:lle. 

Suomeen rahoitusoikaisuja on kohdistunut vähän verrattuna muihin EU-maihin. Tämä johtuu virheiden määrästä ja siitä, että neuvotteluissa komission kanssa rahoitusoikaisuvaatimuksia on saatu alennettua.

Heli Pöyhönen
hanketarkastusyksikön johtaja

torstai 9. kesäkuuta 2016

Mavilaiset – keitä he ovat ja mitä he tekevät?



Maaseutuvirastossa työskenteli kevään ja kesän vaihteessa 210 henkilöä. Mitä luku 210 itse asiassa pitää sisällään ja millaisia henkilöitä iältään, koulutukseltaan ja tehtäviltään joukkoon kuuluu?

Nuoressa, vuonna 2007 perustetussa virastossamme henkilöstökin on varsin nuorta – mavilaisten keski-ikä on hieman alle 44 vuotta. Noin joka kolmas mavilainen kuuluu suurimpaan ikäryhmään 35–44-vuotiaat. Yli puolet (62 %) koko henkilöstöstä on naisia. 

Neljä viidestä mavilaisesta on suorittanut korkeakoulututkinnon. Asiantuntijatehtävässä työskentelee tyypillisesti maatalous-metsätieteen, hallintotieteen tai oikeustieteen tutkinnon suorittanut virkamies. Neljä viidestä virkamiehestämme on vakinaisessa työsuhteessa.

Henkilöstöstrategiassamme on linjattu tavoitteet ja toimenpiteet työn organisoinnin, osaamisen, työyhteisötaitojen, johtamisen sekä terveyden ja työkyvyn osa-alueille.  Valtion yhteisessä työtyytyväisyyskyselyssä henkilöstömme on tyytyväisintä työilmapiiriin ja yhteistyöhön, työn sisältöön ja haasteellisuuteen sekä johtamiseen. Nämä aiheet ovat pysyneet kärjessä useana viime vuotena.  

 

Virkamiehet videolla 


Henkilöstömme tekee maatalous- ja maaseutuhallinnon vaativia asiantuntijatehtäviä. Työn vaativuus tulee EU:n ja kansallisten säädösten vaatimuksista ja monimutkaisista tukijärjestelmistä. Miten EU:ssa ja eduskunnassa päätetyt säädökset saatetaan käytäntöön, miten ne viedään tietojärjestelmiin ja miten ne näkyvät hallinnon asiakkaille?

Kerromme videoilla ja haastatteluissa neljän henkilömme työskentelystä viljelijätukien toimeenpanotehtävissä. Lähestymme aihetta eläintukien, tietojärjestelmien, maksamisen ja asiointipalvelun kehittämisen näkökulmista.

Moni mavilainen on itsekin viljelijä ja tietää, että töitä tehdään tukihallinnon asiakkaille niin pitkälle kuin säädökset antavat myöten. Kuten johtava tietojärjestelmäasiantuntija Ilkka Kommeri toteaa: ”Tukijärjestelmät ovat hirvittävän monimutkaisia. Erityisen haastavaa on, että tietojärjestelmien pitäisi olla yksinkertaisia käyttäjille riippumatta siitä, kuinka monimutkaisia tukijärjestelmät taustalla ovat.”


Jari Eloranta
viestintäpäällikkö

maanantai 23. toukokuuta 2016

Suomi menestyy tukimaksujen EU-vertailussa


Ollaanpa Suomessa maatalouden ja maaseudun tukien maksamisesta mitä mieltä tahansa helppoa ei ole muissakaan Euroopan maissa. Maalla kuin maalla viljelijätukien maksaminen jatkuu kesäkuuhun asti. Maaseutuohjelman tukien maksamisessa EU-maiden välillä on vielä enemmän hajontaa. Merkille pantavaa Suomen kannalta on, että olemme parhaiten tukimaksuissa suoriutuvia maita.

Suomi on tähän mennessä maksanut eniten EU:n uuden maaseutuohjelman tukia. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyy viljelijätukia sekä maaseudun hanke-, yritys- ja investointitukia. Kaudelle 2014–2020 budjetoiduista varoista oli huhtikuun lopussa maksettu noin 27,2 %. Maksettu tukisumma oli yhteensä noin 608 miljoonaa euroa.

Euroopan komission mukaan Suomen jälkeen seuraaviksi eniten olivat maksaneet Irlanti, Luxemburg, Portugali ja Iso-Britannia. Irlanti oli maksanut noin neljänneksen budjetoidusta eli noin 531 miljoonaa euroa. Muiden maiden maksut jäivät alle viidenneksen osuuteen kunkin maan tälle ohjelmakaudelle varatuista varoista.

Maaseutuohjelman tukien maksamisessa tilanne on hyvin erilainen eri EU-maiden välillä. Monissa maissa maksuprosentti jää kolmeen tai neljään prosenttiin. Suurista EU-maista Ranskassa on maksettu noin 10 %, Saksassa 8,8 % ja Espanjassa alle 5 %. Pohjoismaista Ruotsin maksuprosentti oli noin 14,8 ja Tanskan 7,1.

Viljelijätukia maksetaan yleisesti kesäkuuhun asti


Vuonna 2015 haettujen viljelijätukien maksamisessa kaikki EU-maat painiskelevat samankaltaisissa ongelmissa. Maatalouspolitiikan uudistus, muuttuneet tukijärjestelmät ja tietojärjestelmien rakentaminen ovat asettaneet haasteita tukien maksamiselle. Uudet tukijärjestelmät ovat tuoneet uudet maksuaikataulut.

EU:n asetuksen, (EU) N:o 1306/2013 art. 75, mukaan EU:n suorien tukien maksut maksetaan joulukuun 1. päivän ja seuraavan kalenterivuoden kesäkuun 30. päivän välisenä aikana enintään kahdessa erässä. Ennakoita voidaan maksaa kuitenkin ennen joulukuun 1:stä päivää, mutta aikaisintaan lokakuun 16. päivänä normaalisti enintään 50 prosenttia suorista tuista, mikäli tukikelpoisuusedellytyksiä koskevat tarkastukset on saatu päätökseen. Tänä keväänä vuonna 2015 haettuja viljelijätukia maksetaan aina EU-maksujen takarajalle asti eli hakuvuotta seuraavan kalenterivuoden kesäkuulle.

Eroja EU-maiden välillä on siinä, kuinka paljon kukin maa on pystynyt maksamaan. Tässä vertailussa Suomi on ollut nopeimpien viljelijätukien maksajien joukossa. Esimerkiksi isoista maatalousmaista Ranskalla on ollut maksuongelmia ja sen, kuten monen muunkin maan, onnistuminen maksamisessa nähdään kesäkuussa.

Olemme maksaneet viljelijätukia uudelle ohjelmakaudelle aikataulussa syksyllä 2014 laaditun suunnitelman mukaisesti lukuun ottamatta EU:n lammas- ja vuohipalkkiota sekä eläinten hyvinvointikorvausta. EU:n lammas- ja vuohipalkkio noin 2,8 miljoonaa ja eläinten hyvinvointikorvaus noin 50 miljoonaa euroa siirtyivät huhti–toukokuulta kesäkuulle. Kesäkuun loppuun mennessä maksamme vuonna 2015 haettuja viljelijätukia yhteensä vielä noin 280 miljoonaa euroa.


Erja Loppi
varainhoito-osaston johtaja