torstai 9. kesäkuuta 2016

Mavilaiset – keitä he ovat ja mitä he tekevät?



Maaseutuvirastossa työskenteli kevään ja kesän vaihteessa 210 henkilöä. Mitä luku 210 itse asiassa pitää sisällään ja millaisia henkilöitä iältään, koulutukseltaan ja tehtäviltään joukkoon kuuluu?

Nuoressa, vuonna 2007 perustetussa virastossamme henkilöstökin on varsin nuorta – mavilaisten keski-ikä on hieman alle 44 vuotta. Noin joka kolmas mavilainen kuuluu suurimpaan ikäryhmään 35–44-vuotiaat. Yli puolet (62 %) koko henkilöstöstä on naisia. 

Neljä viidestä mavilaisesta on suorittanut korkeakoulututkinnon. Asiantuntijatehtävässä työskentelee tyypillisesti maatalous-metsätieteen, hallintotieteen tai oikeustieteen tutkinnon suorittanut virkamies. Neljä viidestä virkamiehestämme on vakinaisessa työsuhteessa.

Henkilöstöstrategiassamme on linjattu tavoitteet ja toimenpiteet työn organisoinnin, osaamisen, työyhteisötaitojen, johtamisen sekä terveyden ja työkyvyn osa-alueille.  Valtion yhteisessä työtyytyväisyyskyselyssä henkilöstömme on tyytyväisintä työilmapiiriin ja yhteistyöhön, työn sisältöön ja haasteellisuuteen sekä johtamiseen. Nämä aiheet ovat pysyneet kärjessä useana viime vuotena.  

 

Virkamiehet videolla 


Henkilöstömme tekee maatalous- ja maaseutuhallinnon vaativia asiantuntijatehtäviä. Työn vaativuus tulee EU:n ja kansallisten säädösten vaatimuksista ja monimutkaisista tukijärjestelmistä. Miten EU:ssa ja eduskunnassa päätetyt säädökset saatetaan käytäntöön, miten ne viedään tietojärjestelmiin ja miten ne näkyvät hallinnon asiakkaille?

Kerromme videoilla ja haastatteluissa neljän henkilömme työskentelystä viljelijätukien toimeenpanotehtävissä. Lähestymme aihetta eläintukien, tietojärjestelmien, maksamisen ja asiointipalvelun kehittämisen näkökulmista.

Moni mavilainen on itsekin viljelijä ja tietää, että töitä tehdään tukihallinnon asiakkaille niin pitkälle kuin säädökset antavat myöten. Kuten johtava tietojärjestelmäasiantuntija Ilkka Kommeri toteaa: ”Tukijärjestelmät ovat hirvittävän monimutkaisia. Erityisen haastavaa on, että tietojärjestelmien pitäisi olla yksinkertaisia käyttäjille riippumatta siitä, kuinka monimutkaisia tukijärjestelmät taustalla ovat.”


Jari Eloranta
viestintäpäällikkö

maanantai 23. toukokuuta 2016

Suomi menestyy tukimaksujen EU-vertailussa


Ollaanpa Suomessa maatalouden ja maaseudun tukien maksamisesta mitä mieltä tahansa helppoa ei ole muissakaan Euroopan maissa. Maalla kuin maalla viljelijätukien maksaminen jatkuu kesäkuuhun asti. Maaseutuohjelman tukien maksamisessa EU-maiden välillä on vielä enemmän hajontaa. Merkille pantavaa Suomen kannalta on, että olemme parhaiten tukimaksuissa suoriutuvia maita.

Suomi on tähän mennessä maksanut eniten EU:n uuden maaseutuohjelman tukia. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyy viljelijätukia sekä maaseudun hanke-, yritys- ja investointitukia. Kaudelle 2014–2020 budjetoiduista varoista oli huhtikuun lopussa maksettu noin 27,2 %. Maksettu tukisumma oli yhteensä noin 608 miljoonaa euroa.

Euroopan komission mukaan Suomen jälkeen seuraaviksi eniten olivat maksaneet Irlanti, Luxemburg, Portugali ja Iso-Britannia. Irlanti oli maksanut noin neljänneksen budjetoidusta eli noin 531 miljoonaa euroa. Muiden maiden maksut jäivät alle viidenneksen osuuteen kunkin maan tälle ohjelmakaudelle varatuista varoista.

Maaseutuohjelman tukien maksamisessa tilanne on hyvin erilainen eri EU-maiden välillä. Monissa maissa maksuprosentti jää kolmeen tai neljään prosenttiin. Suurista EU-maista Ranskassa on maksettu noin 10 %, Saksassa 8,8 % ja Espanjassa alle 5 %. Pohjoismaista Ruotsin maksuprosentti oli noin 14,8 ja Tanskan 7,1.

Viljelijätukia maksetaan yleisesti kesäkuuhun asti


Vuonna 2015 haettujen viljelijätukien maksamisessa kaikki EU-maat painiskelevat samankaltaisissa ongelmissa. Maatalouspolitiikan uudistus, muuttuneet tukijärjestelmät ja tietojärjestelmien rakentaminen ovat asettaneet haasteita tukien maksamiselle. Uudet tukijärjestelmät ovat tuoneet uudet maksuaikataulut.

EU:n asetuksen, (EU) N:o 1306/2013 art. 75, mukaan EU:n suorien tukien maksut maksetaan joulukuun 1. päivän ja seuraavan kalenterivuoden kesäkuun 30. päivän välisenä aikana enintään kahdessa erässä. Ennakoita voidaan maksaa kuitenkin ennen joulukuun 1:stä päivää, mutta aikaisintaan lokakuun 16. päivänä normaalisti enintään 50 prosenttia suorista tuista, mikäli tukikelpoisuusedellytyksiä koskevat tarkastukset on saatu päätökseen. Tänä keväänä vuonna 2015 haettuja viljelijätukia maksetaan aina EU-maksujen takarajalle asti eli hakuvuotta seuraavan kalenterivuoden kesäkuulle.

Eroja EU-maiden välillä on siinä, kuinka paljon kukin maa on pystynyt maksamaan. Tässä vertailussa Suomi on ollut nopeimpien viljelijätukien maksajien joukossa. Esimerkiksi isoista maatalousmaista Ranskalla on ollut maksuongelmia ja sen, kuten monen muunkin maan, onnistuminen maksamisessa nähdään kesäkuussa.

Olemme maksaneet viljelijätukia uudelle ohjelmakaudelle aikataulussa syksyllä 2014 laaditun suunnitelman mukaisesti lukuun ottamatta EU:n lammas- ja vuohipalkkiota sekä eläinten hyvinvointikorvausta. EU:n lammas- ja vuohipalkkio noin 2,8 miljoonaa ja eläinten hyvinvointikorvaus noin 50 miljoonaa euroa siirtyivät huhti–toukokuulta kesäkuulle. Kesäkuun loppuun mennessä maksamme vuonna 2015 haettuja viljelijätukia yhteensä vielä noin 280 miljoonaa euroa.


Erja Loppi
varainhoito-osaston johtaja

maanantai 9. toukokuuta 2016

Siirrymme syksyllä uuteen organisaatioon ja toimintatapaan



Olemme Maaseutuvirastossa tekemässä organisaatiouudistusta. Sen valmistelu alkoi koko henkilöstön voimin viime syksynä, ja uudessa tukiprosessien mukaan järjestetyssä prosessiorganisaatiossa olemme 1.9.2016 alkaen. Tuleva organisaatio rakentuu viljelijätukien ja hanke-, yritys- ja rakennetukien sekä markkinatukien prosessien mukaisesti.

Tavoittelemme uudistuksella hyötyjä niin tuenhakijoille kuin myös tukihallinnon tehtäviä tekeville hallintokumppaneillemme. Parannamme tukien haun, valvonnan, maksamisen ja tietojärjestelmien yhteistoimintaa. Kehitämme samalla toimintaa suhteessa virastoamme ohjaavaan maa- ja metsätalousministeriöön sekä hallintokumppaneihimme kuntien yhteistoiminta-alueisiin, ELY-keskuksiin ja Leader-ryhmiin. 

Osasto ottaa haltuunsa koko tukiprosessin

Organisaatiossamme on uudistuksen jälkeen kolme osastoa: Maatalousosasto, maaseudun kehittämisosasto ja markkinaosasto. Maatalousosastolle kuuluvat viljelijätuet, maaseudun kehittämisosastolle hanke-, yritys- ja rakennetuet ja markkinaosastolle markkinatuet.

Osastorajat ylittäviä toimintakokonaisuuksia on niin ikään kolme: varainhoito, tieto- ja teknologiapalvelut sekä hallintopalvelut. Ylijohtajan alaisuudessa ovat sisäinen tarkastus ja viestintä. Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö on sijoitettu maaseudun kehittämisosastolle.

Osastonjohtajat ja yksikönpäälliköt on valittu tehtäviinsä 1.9.2016 alkaen. Jatkan Maaseutuviraston ylijohtajan tehtävässä huhtikuun loppuun 2017, jolloin 5-vuotinen kauteni päättyy. Organisaatiouudistuksen myötä viraston operatiiviset tehtävät hoidetaan uusissa prosessiosastoissa. Ylijohtajana keskityn viraston strategiseen johtamiseen. Koko henkilöstön sijoittaminen uuteen organisaatiorakenteeseen on valmistunut huhtikuun aikana.

Haemme hankejohtajaa ICT-tehtäviin

Olemme parhaillaan rekrytoimassa hankejohtajaa. Hankejohtaja tulee vastaamaan tietojärjestelmien kehittämisestä yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Määräaikaan mennessä tehtävään tuli 51 hakemusta.

Hankejohtaja osallistuu aluksi tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitotyön johtamiseen ja Maaseutuviraston prosessiorganisaation valmistelussa erityisesti ICT-toiminnan kehittämiseen. Syyskuun alussa hän siirtyy organisaatiouudistuksen myötä Maaseutuviraston tietohallintojohtajaksi johtamaan tieto- ja teknologiapalvelut -toimintakokonaisuutta. 

Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto ja Maanmittauslaitos vastaavat yhdessä tukijärjestelmien häiriöttömästä ja aikataulun mukaisesta toiminnasta. Organisaatioiden välistä yhteistyötä tiivistetään, ja maa- ja metsätalousministeriön ohjausrooli tietojärjestelmien kehittämistyössä vahvistuu.

Leena Tenhola
ylijohtaja

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Luotan Hyrrä-työn etenevän tavoiteaikataulussaan

Viime syksynä alkoi Hyrrä-tietojärjestelmän valmistuminen jäädä jälkeen tavoiteaikatauluistaan. Lisäksi aiemmin valmistuneita osioita jouduttiin jatkuvasti korjailemaan, mikä oli omiaan luomaan epävarmuutta tekemiseen. Tuolloin Mavi päätti teettää Hyrrä-projektin tilanteesta ulkopuolisen selvityksen. Maaseudun Tulevaisuus sai selvityksen käsiinsä ja otsikoi Hyrrä-projektin olevan kaaoksessa. Selvitys osoitti, että toimintatapaa on syytä muuttaa, jotta saisimme Hyrrän rakentamisen ennakoitavalle uralle.
Ensi vaiheessa Hyrrän kehittämistyössä pidettiin tuumaustauko. Uusia osioita ei toteutettu vaan korjattiin esiin nousseita virheitä ja suunniteltiin Hyrrä-projektille uusi toteuttamistapa. Jotta varmistettaisiin maaseudun kehittäjien hankkeiden ja investointien liikkeellelähtö, päädyttiin aloittamaan yritys- ja hanketukien myöntäminen paperiprosessina, kuten myös yritystukien maksaminen.

Hyrrän tekemiseen ohjattiin merkittävästi lisävaroja aikaistamalla aiempia rahoitussuunnitelmia: konsulttien määrää pystyttiin lisäämään. Hyrrä-työssä mukana olevien Mavin, Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskus Mitpan ja konsulttien rooleja selkeytettiin. Mavin vastuu työn etenemisestä kasvoi.

Projekti etenee hallitusti


Konsulteille maksetaan nyt valmiista työstä, ei tehdyistä tunneista. Koodausta ja testausta tekee jatkossa sama konsulttitaho. Määrittelyihin kiinnitetään tarkkaa huomiota. Hyrrä-työn tekemistä seurataan aktiivisesti: muun muassa viikoittainen seurantaraportti mahdollistaa ajankohtaisesta tilanteesta kertomisen ja nopean reagoimisen mahdollisiin pieniinkin ongelmiin. Työ on tarkasti aikataulutettua. Erilaiset tehtävät toteutetaan suunnitellusti, kokonaisaikatauluun sovittaen. Hyrrän ylläpito on eriytetty ja resursoitu kehittämistyöstä erilleen.

Tällä hetkellä Hyrrä-projekti etenee hallitusti ja sovitun tavoiteaikataulun mukaisesti. Työn laatua pystytään arvioimaan ajantasaisesti ja aiemmin liian vähälle jääneen testauksen ongelmat on saatu hallintaan. Tässä tilanteessa rohkenen olla luottavainen meidän pystyvän rakentamaan Hyrrää myös jatkossa suunnitellusti.

Hyrrää on rakennettu osio kerrallaan ja näin edetään jatkossakin. Tähän mennessä joidenkin tukien kaikki asiakkaidemme kannalta keskeiset toimet voidaan toteuttaa Hyrrän kautta: neuvontakorvaus neuvonnan ennakkoilmoituksen tekemisestä tuen maksamiseen, samoin nuorten viljelijöiden aloitustuki ja maatalouden investointituki tuen hakemisesta maksamiseen.

Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Yritystukipäätökset tehdään paperilla ja yritystuet maksetaan Tukisovelluksen kautta. Hanketuista tehdään päätöksiä paperilla mutta maksaminen ei ole vielä mahdollista. Leader-ryhmien toimintarahaa ei vielä pystytä maksamaan ennakoita lukuun ottamatta.

Hanketuet seuraavana


Seuraava iso kokonaisuus, joka saadaan Hyrrään valmiiksi, on hanketukien tukipäätösosio. Se on ELY-keskusten käytössä toukokuussa. Sen jälkeen panostetaan edelleen hanketukiin: kesäkuussa on valmistumassa hanketukien maksuhakemus- ja maksupäätösosio, ja samassa yhteydessä toteutetaan myös toimintarahan maksuhakemukset ja maksupäätökset Hyrrään. Tuossa vaiheessa asiakkaat pääsevät hakemaan hanketukien maksatuksia ja ELY-keskukset viemään Hyrrään paperilla tekemiään hanketukipäätöksiä. Hanketukien maksatukset käynnistyvät, kun ELY-keskuksissa saadaan maksuhakemuksia käsitellyiksi. Kesän aikana Hyrrään saadaan tehdyiksi myös yritystukien tukipäätös-, maksuhakemus- ja maksupäätösosiot.

Hyrrä-työtä jatketaan syksyllä toteuttamalla järjestelmään muutospäätökset, ennakon kuittaavat maksut, sanktioinnin, tarkastusotannat, tarkastukset ja jatkotoimenpiteet mahdollistavat osiot sekä teemahankkeiden myöntö- ja maksupäätösosiot. Tekemistä riittää myöhemminkin: Katso-tunnistus on vaihtumassa ja tarkistuslistat sähköistetään.

Monenlaisia toiveita Hyrrän jo valmistuneiden osioiden käytettävyyden parantamiseksi on esitetty ja on toivottavaa, että jatkossakin niistä kerrotaan. Osin niitä voidaan toteuttaa kehitystyön edetessä mutta pääpaino Hyrrän tekemisessä on lähikuukausina saada kaikki keskeiset toiminnallisuudet valmiiksi ja sen jälkeen paneutua yksityiskohtien hiomiseen.

Myös maaseudun kehittämistukien sähköiselle prosessille on ollut tilausta, koska asiakkaat ovat ottaneet sähköisen hakumahdollisuuden laajasti käyttöön: rakennetukien hakemuksista yli puolet ja hanke- ja yritystukien hakemuksista lähes 90 prosenttia on tähän mennessä jätetty Hyrrän kautta.

Esko Leinonen
Hyrrä-asioita Hyrrä-projektin ohjausryhmään valmistelevan Fyrry-ydinprosessiryhmän puheenjohtaja
@leinonen_esko

torstai 3. maaliskuuta 2016

Myöhästymisistä ja epäonnistumisista

EU:n maatalouspolitiikassa on siirrytty uudelle ohjelmakaudelle ja soveltamaan uusia tukijärjestelmiä. Tämä ei tosin taida olla enää uutinen, jos toimit maatalouden parissa. Ohjelmakauden vaihtumista on nimittäin puitu jo pitkään. Viljelijänä muistat varmaan mm. syksyn 2014 Mavin pienen vihreän kirjasen, jossa kerroimme uusista tuista.

Muutos on merkinnyt, että uuden ohjelmakauden tukia on viime vuodesta lähtien maksettu ensimmäistä kertaa. Maksuaikataulu poikkeaa siksi vuosista edellisellä ohjelmakaudella. Vuodet eivät ole verrannollisia ohjelmakausien välillä. Samoin tukitermistö on muuttunut. Tilatuki on perustuki, ympäristötuki ympäristökorvaus jne.

Kirjanen syksyllä 2014 johdatti uudistuksiin.

”Tietokone- ja atk-ongelmia”


Palautteessa meille ja median uutisoinnissa viitataan usein Mavin tietokone- ja atk-ongelmiin. On myös tullut ehdotuksia, miten nämä ongelmat ovat ratkottavissa lyijykynällä ja ruutupaperilla. Ei valitettavasti pysty. Myöskään työntekijöiden erottaminen ei ratkaise ongelmia, päinvastoin.

Maataloushallinto toimii tietojärjestelmän varassa. Tietojärjestelmällä toteutetaan monimutkaisia EU:n ja kansallisia tukiehtoja. Siellä pitää saada pelaamaan yhteen tukihaku, myöntö, valvonta, maksaminen, raportointi ja takaisinperintä. Se vaatii paljon työtä eikä tule valmiiksi heti säädöspäätösten jälkeen. Siksi olemme joutuneet tuomaan esiin, että tietojärjestelmien tekeminen kestää. Työ ei ole ilmaista, vaan vaatii rahaa.

Tietojärjestelmätyötä emme tee itse vaan yhdessä palvelutuottajamme Maanmittauslaitoksen kanssa. Työpanosta hankitaan myös hallinnon ulkopuolelta.

Tavoitteelliset maksuaikataulut 2015–2016


Syksyllä 2014 laadimme yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa tavoitteellisen maksuaikataulun uuden ohjelmakauden alkuun. Sen mukaisesti on edetty näihin päiviin. Viime vuoden joulukuuhun mennessä maksettiin vuonna 2015 haettuja tukia yhteensä 1,2 miljardia euroa, viimeksi joulukuussa maksettu tukisumma oli noin 500 miljoonaa. Ennen kesäkuuta tänä vuonna maksuun on tulossa vielä 350 miljoonaa vuoden 2015 tukia. Suomessa uuden ohjelmakauden tukia on maksettu ensimmäisten EU-maiden joukossa.

Nyt alkuvuodelle 2016 on tarkennettu tavoitteellista maksuaikataulua. Julkisessa keskustelussa mediassa ja sosiaalisessa mediassa annetaan ymmärtää, että kaikkien viljelijätukien maksaminen on lykkääntymässä tai siirtymässä aiemmin suunnitellusta. Näin ei ole.

Maaliskuun alkuun mennessä on maksettu peltokasvipalkkio, ympäristösopimusten ensimmäinen erä ja alkuperäisrotujen palkkion toinen erä. Loppukevään tukipaletissa muutos koskee näitä tukia:

  • Kansalliset peltotuet: Pohjoinen hehtaarituki maksettiin alkuperäisen suunnitelman mukaan joulukuussa. Yleinen hehtaarituki, nuorten viljelijöiden tuki, sokerijuurikkaan tuki (100 %) ovat siirtyneet maksettaviksi maalis–huhtikuussa.
  • EU:n lammas- ja vuohipalkkio maksetaan kesäkuussa (100 %). Aiemmin ilmoitettiin huhtikuu (95 %).
  • Eläinten hyvinvointikorvaus maksetaan kesäkuussa (100 %). Aiemmin ilmoitettiin toukokuu (100 %).

Näiden lisäksi keväällä tulee maksuun lähes 20 eri tukimuotoa. Kevään viljelijätukien maksuajankohdat tarkentuvat, kun niiden laskenta tietojärjestelmässä etenee. Tänä keväänä olemme kahdesti päivittäneet aikatauluja: 15. helmikuuta ja 29. helmikuuta.

Tiedotamme maksuajankohdista


Uusin maksuaikataulu on verkkosivustollamme. Päivitämme sinne jatkuvasti yksityiskohtaisempia maksuajankohtia ja tiedotamme maksuista sen mukaan, kun laskenta etenee. Nyt maksuajankohdat on kerrottu kuukausitasolla maalis–kesäkuulta.

Vuoden 2016 loppupuoliskon viljelijätukien maksuaikataulu on valmistelussa. Päätös maksuajankohdista ei kuitenkaan ole yksinomaan Maaseutuviraston käsissä. Aikataulusta käydään neuvotteluja maaseutuhallinnossa, ja maatalouden talousvaikeudet on valmistelussa tiedostettu.  Kun vuoden loppupuoliskon aikataulu on selvillä, tiedotamme siitä.


Leena Tenhola
ylijohtaja

tiistai 2. helmikuuta 2016

Pakahduttavan hyviä uutisia ja maaseutuverkoston vauhdikas alkuvuosi

Joskus se on melkein pakahduttavaa: maaseutuohjelmasta ja maaseutuverkostosta viestiminen. Tuntuu, että käsissä on niin huikean hyvä juttu ja valtavan iso mahdollisuus, että kaikkien suomalaisten pitäisi saada tieto tästä asiasta. Nyt heti. Tällaisina taantuman aikoina, kun kaikkea nipistetään ja kutistetaan, maaseutuohjelmassa on työkaluja ja rahoitusta kehittämiseen. Niin hienoa.

Maaseutuverkosto on asiana yhtä innostava. Mikä se oikein on? Se on se suurin voimavara: joukko ihmisiä, jotka ymmärtävät, että yhdessä saa usein aikaan enemmän ja parempaa kuin yksin yrittäen. Maaseutuverkosto on kaikkien maaseudun asukkaiden ja toimijoiden avoin verkosto.

Helppoa ei viestin vieminen kuitenkaan ole. Jo maaseutuohjelman laajuus ja monipuolisuus asettaa matkalle omia haasteitaan. Käsitteitä on haastava muuttaa selkeäksi suomeksi ja kyllä, pikkuisen se byrokratiakin joskus heittää hidasteita matkalle. Hidasteisiin ei kannata kuitenkaan jäädä kokonaan jumiin.

Vastaanottava maaseutu, intohimoinen yrittäjyys


Maaseutuohjelman laajuus tuo verkoston toimijoille eteen mitä moninaisimpia aiheita. Toissa viikolla me Maaseutuviraston maaseutuverkostopalvelut järjestimme yhdessä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa Vastaanottava maaseutu -seminaarin, jossa pohdittiin maahanmuuttajien kotouttamisasioita ja maaseutuohjelman apuja siihen. Paikalla oli lähes 200 ihmistä ja yli 300 henkilöä seurasi tilaisuutta verkossa.

Maahanmuuttoseminaarin jälkeen risteilimme merellä Leader-ryhmien hallitusjäseniä kouluttamassa. Seuraavalla viikolla kokoontuivat kuntien maaseutuviranomaiset Jyväskylässä Talvipäivillä. Aiheesta ja tunnelmasta toiseen ja vauhdilla eteenpäin, kaikessa punaisena lankana maaseudun kehittäminen. Ja koko Suomen kehittäminen.

Tavoitteena yrittäjien hoksauttaminen


Mitäpä luulet, tietääkö kaupunginläheisellä maaseudulla (ehkä jopa sen kaupungin rajojen sisäpuolella) asuva pelisovellusyrittäjä tai kirjapainon omistaja olevansa maaseudun kehittäjä? Tuskin kovinkaan moni.

Onpa sattunut tulla vastaan useita ihan selkeästi ydinmaaseudullakin toimivia yrittäjiä, jotka eivät tiedä olevansa maaseutuyrittäjiä ja maaseudun yritystukien piiriin kuuluvia. Eihän minulla ole maatilaa -toteamus on kuultu useammin kuin pari kertaa.

Maaseutuverkoston ja maaseutuohjelman viestinnälliseksi teemaksi valittiin vuodelle 2016 yrittäjyys. Tähän johdattivat useatkin syyt alkaen maamme taloustilanteesta ja hallituksen kärkihankkeista. Yksi iso syy oli kuitenkin maaseutuverkoston yrittäjyystyöryhmän suunnitelmat vuodelle 2016: mielenkiintoinen aloitusseminaari ja ympäri maata kiertävä yrittäjyyskiertue yhdessä Suomen Yrittäjien ja MTK:n kanssa.

Suomen Yrittäjien ja MTK:n kanssa tehtävä yhteistyö on iso askel eteenpäin siinä, että pääsemme lähestymään niitäkin yrittäjiä tai yrittäjiksi aikovia, jotka eivät edes ymmärrä olevansa maaseudun yrittäjiä ja maaseutuohjelman yritystukien parissa.

Maaseudun yrittäjyyden asiaa viedään eteenpäin myös helmi–maaliskuun vaihteessa avattavalla yrittäjyyteen keskittyvällä verkkosivustolla ja useilla tarinoilla intohimoisista yrittäjistä.

Uutiskirjeessä kaikki koottuna

 

Syksyllä alkaneet jokaisella 15 ELY-keskusalueella järjestettävät alueverkostopäivät jatkuvat vielä alkukevään aikana. Maaseutuverkoston yrittäjyystyöryhmän #munmaaseutu-kuvakilpailu on käynnistynyt. Luomun koordinaatiohankkeen luomuseminaari pohtii luomun tarinaa nyt helmikuun alussa. Nämä ja monet muut helmikuun tapahtumat löytyvät Maaseutu.fi-sivustolta, kalenterista ja uutisista.

Välillä on itsekin vaikea pysyä perillä siitä, mitä tapahtuu milloinkin ja missä kaikessa maaseutuverkostopalvelut-yksikkömme on mukana. Jos ennen joulua ilmestynyt ensimmäinen maaseutuverkoston uutiskirje auttoi minuakin hahmottamaan kokonaisuutta, ehkä se auttaa siinä myös lukijoita.

Maaseutuverkoston uutiskirjeeseen kerätään verkoston uutisia ja tapahtumia, niin meiltä kuin kentältäkin. Jos kirje ei vielä kolahtanut sähköiseen postilaatikkoosi, voit tilata sen laittamalla viestiä osoitteeseen info@maaseutu.fi

Seuraava uutiskirjettä odotellessa voi viettää aikaa joulukuun postin parissa:
Ajankohtaista Maaseutuverkostosta


Sinikka Torssonen
verkostotiedottaja
Maaseutuverkostopalvelut
www.maaseutu.fi
etunimi.sukunimi@maaseutu.fi
Twitter: @SinikkaT

perjantai 27. marraskuuta 2015

Ympäristökorvauksen koulutuspäivän vaihtoehto on verkkotentti kotona

Seikkailen säännöllisesti sosiaalisessa mediassa löytääkseni niitä keskusteluja, joissa viljelijät käyvät byrokratiana pitämiensä asioiden kimppuun ja joihin he toivovat muutosta. Hyviä ehdotuksia siellä tulee, ja Maaseutuviraston itsensä toteutettavissa olevat huomiot pistetään kyllä meillä korvan taakse jatkoa silmälläpitäen. Yhtälailla löytyy keskustelunaiheita, joihin sormet syyhyävät antaa se toinen tai kolmaskin näkökulma. Nyt on löytynyt tällainen keskustelun aihe – ympäristökorvauksen verkkotentti.

Somessa käydään mielenkiintoista ajatustenvaihtoa ympäristökorvauksen verkkotentistä ja sen sisällöstä ja järkevyydestä. Jos kannanottoja uskoo, tentti ei hyödytä mitään eikä ketään.

Lisäksi selvästi on käynnissä valtakunnallinen ympäristökorvaukseen sitoutuneiden kisa siitä, kuka selvittää tentin korkeimmalla pistemäärällä vilkaisematta tenttiin liittyvää aineistoa. On sekin tietysti meriitti. Osoittaa nimittäin, että korkean pistesaldon saanut hallitsee sitoumusehdot, täydentävät ehdot ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman muut tarjolla olevat tukimuodot. Tai sitten pistehai on vaan yleensä onnekas, joka tuurilla tai päättelemällä pääsee muita helpommalla.

Koulutus kuuluu ympäristökorvauksen ehtoihin 

Ympäristökorvauksen esite.
Monella meistä ei ole useiden asioiden kerralla tapahtuvaa ja täydellistä oppimis- tai mieleenpainamiskykyä  – ja vielä harvemmalla kunnon tuuria. Niinpä lienee syytä kerrata, miksi tämä verkkotentti on olemassa ja samalla oikaista väärinkäsitykset, jotka sen tarkoitukseen liittyvät.

Ympäristökorvaukseen sitoutuneen viljelijän tilakohtaisen toimenpiteen ehtoihin kuuluu yhden päivän koulutusvaatimus. Idea koulutuspäivästä juontaa juurensa siitä, että EU:n komissio tiedustelee meiltä pari kertaa vuodessa, mihin aiomme ryhtyä tiettyjen tukimuotojen korkean virhetason vähentämiseksi. Erityisesti tämä huomio on Suomessa koskenut ympäristötukea, jota valvottaessa on löytynyt muihin tukimuotoihin verrattuna korkeita tukiehtojen rikkomusmääriä. Nykyisen ohjelmakauden vastaava tuki, ympäristökorvaus, sisältää myös paljon erilaisia toimenpiteitä. Niiden helpompaan ja ymmärrettävämpään tulkintaan ja toteuttamiseen tilalla saa apua koulutuspäivässä, jossa tukiehdot käydään porukalla läpi.

Voit valita koulutuspäivän tai verkkotentin


Koulutuspäivän voi suorittaa kahdella eri tavalla, ja aikaa suorittamiseen on annettu kaksi ensimmäistä sitoutumisvuotta. Ensimmäinen tapa on siis osallistuminen viljelijän oman yhteistoiminta-alueen järjestämään yhden päivän koulutustapahtumaan. Siellä käydään läpi koulutusaineiston asiat ja viljelijä saa parhaimman hyödyn, kun koulutus painottuu kyseisen alueen viljelijöille keskeisimpiin tukiehtoihin.

Tälle koulutuspäivään osallistumiselle mietittiin Mavissa vaihtoehtoinen, toinen toteutustapa. Realismia kun on, että kaikki eivät välttämättä halua tai ehdi osallistua koko päivän kestävään takapuolen puuduttamiseen. Tai jotkut kokevat omatoimisesti lukeneensa sitoumusehdot jo niin moneen kertaan alleviivaten, että koulutuspäivä olisi ajanhukkaa.

Niinpä ideana on tarjota verkkotenttijälle mahdollisuus, että hän lukee itsenäisesti vielä kaikessa rauhassa läpi ympäristökorvauksen sitoumusehdot ja koulutuspäivää varten laaditun aineiston. Tämän vaihtoehdon valinneen pitää kuitenkin jollakin lailla kuitata annettu lukutehtävä suoritetuksi, joten hänelle on laadittu verkkotentti Vipu-palvelussa.

Verkkotentin ei ole tarkoitus enää kouluttaa ketään


Verkkotentin kysymykset itsessään eivät palvele tentin suorittajaa varsinaisesti opetusmateriaalina.  Luetut materiaalit kouluttavat ja muistuttavat asiat mieliin. Tästä syystä emme tietoisesti ole pistäneet tentin laatimiseen mahdottoman paljon hallintobyrokraatin työtunteja. Näitä säästyneitä työtunteja on priorisoiden käytetty isompien asioiden valmisteluun.

Emme myöskään laatineet kysymyspatteristoja joka lähtöön, jolloin tentti ottaisi huomioon esimerkiksi tenttijän tukialueen tai hyödynnettävissä olevan ympäristökorvauksen toimenpiteen kohdentamisalueen tai tilan tuotantosuunnan. Kakkosvaihtoehdossa usein käy niin, että menettää jotakin ykkösvaihtoehtoon verrattuna. Tällä kertaa se menetys koskee sitä, että suoritusmerkinnän saadakseen on vastattava yleisempiin väittämiin.

Verkkotentistä on tehty sen valinneelle houkutteleva vaihtoehto: läpi pääsee jo kun 25 väittämästä 15 osuu oikein. Eikä yrityskertojakaan ole rajoitettu. Mietittäväksi tulee se, ovatko tukiehdot riittävän hyvin hanskassa? Viljelijä kun itse päättää toiminnasta pellollaan. Näin ollen on tenttijän omasta halusta kiinni, haluaako asian hoitaa tukiehtoja kertaamalla vai tuurilla. Ja voihan sitä valita myös osallistumisen koulutustilaisuuteenkin, jos haluaa kokea sosiaalisia suhteita kasvotusten eikä sosiaalisessa mediassa.

Hannele Sankari
yksikönjohtaja