keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Onnistumisen perusresepti – maistuva ruoka, sujuva asiakaspalvelu ja hyvä seura

Kävin syömässä ja viettämässä iltaa viikonloppuna eräässä suosikikseni muodostuneessa ravintolassa Seinäjoella. Ruoka oli loistavaa lähiruokaa, tarjoilijat ystävällisiä ja asiakaspalveluhenkisiä ja seurakin oli hauskaa. Kaiken kaikkiaan kokemus oli taas kerran mukava. Tämä suuntasi ajatukseni Ruokavirastoon, sillä onhan myös viraston logo kuin lautanen, jolle on katettu Ruokavirastossa tarjolla olevat palvelut. 

Ruokaviraston tavoitteena tulee olla yhtä sujuva palvelu kuin viikonloppuna koin ravintolassa. Vielä tällä hetkellä tarjoamme palveluitamme kolmesta erillisestä organisaatiosta, kunnes 1.1.2019 yhdistymme Ruokavirastoksi. Saman katon alle siirtyvät Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Maaseutuvirasto Mavi ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskuksesta Mitpasta.


Maaseutuvirasto tasaisella uralla


Mavissa perustoimintomme ovat tällä hetkellä vakaalla pohjalla. EU:n lainsäädäntö ja kansalliset säädökset – meidän toimintamme reseptit – ovat tällä hetkellä vakiintuneet ja tutut. Henkilöstö tuntee lainsäädännön ja sen asettamat vaatimukset, kuten kokit ja tarjoilijat tuntevat oman ravintolansa reseptit. Sähköiset palvelumme toimivat, kuten asiakaspalvelu ravintolakäynnilläni. Olemme mielellämme yhteistyössä ja tekemisissä ELY-keskusten ja kuntien kanssa kuten viettäessäni iltaa seurueessani. Ja mikä parasta, suosikkiravintolani toiminta on niin vakiintunutta, että voin luottaa palveluiden toimivan käynnistä toiseen.

Samalla tavalla voin luottaa, että Mavissa maksut sujuvat vakiintuneesti myös tulevaisuudessa. Yksinkertaisesti sanottuna Mavin toiminta on kuin suosikkiravintolani toiminta: vakaata ja varmaa,  aikataulujen mukaan etenevää ja asiakaspalautetta kuunnellaan tiiviisti.

Kohti Ruokavirastoa


Ravintolamme – siis Mavin – toiminta muuttuu Ruokaviraston myötä merkittävästi. Vai kuinka merkittävä muutos itse asiassa onkaan? 

Reseptit – siis säädökset – eivät muutu tässä yhteydessä, eikä henkilökuntamme tarvitse siten tässä yhteydessä tutustua uusiin resepteihin. Sujuva asiakaspalvelu – siis sähköiset palvelumme – eivät Ruokavirastouudistuksessa muutu. Ravintolaseuramme – ELY-keskukset ja kunnat – tulee toki muuttumaan maakuntauudistuksen yhteydessä jonkin verran. Mutta silloinkin suurimmalla osalla pöytäseurueestamme vaihtuu vain organisaation logo paidan hihassa. Muutama uusi henkilökin liittyy seurueeseemme, mutta heidät toivotamme ilomielin tervetulleiksi. Voimme siis jatkaa yhdessäoloamme – yhteistyötä maakuntien kanssa – yhtä mukavissa ja toimivissa merkeissä kuin nykyisenkin seurueemme kanssa.

Reseptit ja toimintakonsepti uusiksi


Mikä sitten muuttuu? Ravintolamme reseptit ovat uudistumassa 2020-luvun alussa tulevan CAP-uudistuksen myötä. Meidän tulee hoitaa tarjoilu – sähköiset palvelumme – vähintään yhtä laadukkaasti, vaikka uusien reseptien myötä tarjoilemamme annokset muuttuvat.

Tässä vaiheessa ravintolamme henkilökunta – asiantuntijat – vievät saamaansa asiakaspalautetta ja kokemuksiaan, toisin sanoen tukien toimeenpanon näkökulmaa, eteenpäin muun muassa maa- ja metsätalousministeriöön uusien reseptien valmistelun tueksi. Haluamme tarjoilla muutamiin selkeisiin raaka-aineisiin perustuvia maistuvia tulevan kauden annoksia asiakkaillemme. Toisin sanoen toivomme, että uuden ohjelmakauden tukijärjestelmät olisivat asiakkaiden kannalta houkuttelevia ja toimeenpanon kannalta yksinkertaisesti toteutettavissa.

Toinen muutos kiteytyy hyvin Ruokaviraston logoon – toimintakonseptimme muuttuu. Jatkossa Ruokavirastosta saa palvelua lähes koko elintarvikeketju, aidosti pellolta pöytään. Mikä olisikaan parempi logo tällaiselle virastolle kuin lautanen – lautasella yhdistyvät koko Ruokaviraston toimintaympäristö, alkutuotanto, elintarviketeollisuus, ravintolat ja monet muut toimijat. Lautasella Ruokaviraston toiminta näyttäytyy myös kuluttajalle, olkoon se sitten kotona perheen kanssa ruokaillessa tai hyvässä seurassa ravintolassa, kuten minulla viime viikonloppuna.

Antti-Jussi Oikarinen
ylijohtaja
etunimi.sukunimi@mavi.fi

torstai 22. helmikuuta 2018

Maakuntauudistus mietitytti kuntien talvipäivillä



Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten kautta kulkee vuosittain maakuntiin noin 1,7 miljardin euron rahoituspotti, jolla tuetaan kotimaista ruoantuotantoa. Tämä on merkittävin yksittäinen rahoituserä, jonka maakunnat jatkossa välittävät tuensaajille. Maaseutuelinkeinoviranomaisten työllä on siis suuri merkitys sekä maakuntien elinvoimalle että koko maan alkutuotannolle. 

Kun kolmisensataa kuntien maaseutuelinkeinoviranomaista vahvistettuna ELY-keskusten ja Maaseutuviraston väellä kokoontui Lappeenrantaan talvipäiville, ei tulevaa maakuntauudistusta voitu sivuuttaa. Maakuntauudistuksen lisäksi tammikuun lopussa järjestetyillä talvipäivillä tutustuttiin vuoden 2018 viljelijätukien muutoksiin ja luotiin katsaus myös maatalouspolitiikan uudistukseen.

Päivien pysäyttävin hetki koettiin toisena päivänä, kun osallistujilta kysyttiin nettisovellusta apuna käyttäen sitä, kuinka hyvin kuntien maaseutuhallintoa on kuunneltu maakuntauudistuksen valmistelussa. Lähes 80 prosenttia vastaajista arvioi, että alueita on kuunneltu vain heikosti tai tyydyttävästi. Vastaajista ainoastaan noin 20 prosentin mielestä alueita oli kuunneltu hyvin tai erinomaisesti.

















Tulos haastaa valmistelijoita ensinnäkin siksi, että maakuntauudistus voidaan viedä kunnialla maaliin ainoastaan aidosti kuuntelemalla niitä ihmisiä, joita uudistus ja uudistuksen valmistelu koskee. Lisäksi maakuntauudistuksessa asiakkaan tulisi olla keskiössä. Jos kuntien työntekijöitä, jotka lähes päivittäin neuvovat ja auttavat tukia hakevia viljelijöitä (asiakkaita) EU-säädöskiemuroiden kanssa, ei kuunnella uudistuksessa, niin vaarana on, että uudistus epäonnistuu asiakkaan kannalta. Tämä pätee niin maaseutuhallinnossa kuin myös muilla hallinnonaloilla, joita maakuntauudistus koskee.

Päivien aikana käydyt keskustelut kuitenkin vahvistivat sitä näkemystä, että maaseutuhallinnon koko henkilöstö kunnista ELY-keskusten kautta Maaseutuvirastoon ja maa- ja metsätalousministeriöön asti katsovat maakuntauudistuksessa samaan suuntaan. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että henkilöstön osaamisesta maakuntauudistus ei jää kiinni.

Näin valtava uudistus aiheuttaa kuitenkin luonnollisesti henkilöstössä pelkoja siitä, kuinka esimerkiksi oman työn käy – onko töitä jatkossa? Näitä pelkoja ja huolenaiheita ei tule lakaista maton alle, vaan niistä tulee keskustella. Toisten mielipiteitä tulee kuunnella aidosti ja kärsivällisesti, vaikka mielipiteiden maku ei olisikaan ehkä se, mihin on itse tottunut. Mutta vain keskustelemalla ja kuuntelemalla ”MAKU:sta” voi kaikille jäädä hyvä maku suuhun.

Teksti: 
Jaakko Rinne, tukipäällikkö
Twitter: @rinne_jaakko 

Kuva (©maaseutuverkosto): 
Tommi Ylimäki, verkostoasiantuntija

perjantai 19. tammikuuta 2018

Kohti selkeää ja ymmärrettävää viestintää



”Kirjoittaja ei ole ollenkaan ajatellut, kenen tekstiä pitäisi lukea.” Näin arvioitiin Maaseutuviraston eläinmääräilmoituksen ohjetta Maaseudun Tulevaisuuden jutussa.

Aihe on tärkeä. Toimeenpanemamme tukiasiat hausta maksuun asti näyttäytyvät viljelijöille monenlaisina teksteinä, kuten oppaina, verkkoteksteinä, tiedotteina ja lomakkeina. Tavoitteemme on, että tekstit ovat selkeitä ja ymmärrettäviä huolimatta siitä, että ne pohjautuvat usein vaikeaselkoiseen säädöskieleen.

Moni mavilainen on myös itse viljelijä. Selvää on, että työtä pyritään tekemään tuenhakija huomioiden niin pitkälle kuin säädökset sallivat. Rohkenenkin olla eri mieltä siitä, ettei tämä näkökulma olisi mielessä myös tekstejä laatiessa.

Uutiskirje tavoittaa viljelijät

Sähköisen asioinnin suosion kasvu ja ohjeistuksen siirtyminen painotuotteista verkkoon on lisännyt tarvetta johdattaa tuenhakijat tiedon lähteille. Tässä tehtävässä sähköinen uutiskirjeemme on osoittautunut nopeaksi ja tehokkaaksi välineeksi viljelijöiden tavoittamiseen: valtaosa vastaanottajista lukee uutiskirjeen jo lähetyspäivinä.

Viljelijäuutiskirjeissä pyrimme tiedottamaan ja muistuttamaan ajankohtaisista tukiin liittyvistä asioista mahdollisimman selkeästi ja ytimekkäästi. Tarvittaessa ohjaamme viljelijät laajemman ohjeistuksen pariin esimerkiksi mavi.fi-sivustolle tai verkko-oppaisiin.

Kiinnitämme erityisesti huomiota uutiskirjeiden kielen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Käytämme viljelijäuutiskirjeissä erilaista kieltä kuin esimerkiksi tiedotteissa. Puhuttelemme lukijaa suoraan, suosimme aktiivia passiivin sijaan ja pyrimme välttämään pitkiä virkkeitä sekä vaikeita lauserakenteita.

Viimeisimmän palautekyselymme mukaan viljelijät pitävät uutiskirjettä hyödyllisenä ja ajankohtaisena. Noin 87 prosenttia viljelijöistä oli sitä mieltä, että uutiskirjeiden sisältö on selkeää ja ymmärrettävää.


Virkakielen kehittäminen on jatkuvaa työtä

Kuten julkishallinnossa yleensäkin, myös Mavissa merkittävä osa viranomaistyöstä on tekstien kirjoittamista. Asiantuntijoille luontevan ammattikielen valuminen tuenhakijoille suunnattuihin teksteihin voi valitettavasti näyttäytyä joskus mutkikkaana ja vaikeaselkoisena virkakielenä. Pyrimme parhaamme mukaan suoristamaan näitä mutkia, mutta kerralla sitä on mahdotonta tehdä. Muuttuvien tekstien ja muuttuvan kielen maailmassa virkakielen kehittäminen on jatkuvaa työtä.

Hyvän virkakielen tuottaminen edellyttää hyviä viestintätaitoja. Panostus henkilöstön viestintä- ja kielenkäyttökoulutukseen onkin nähty virastossamme tärkeänä. Asiakasviestinnässä olemme viime aikoina kiinnittäneet uutiskirjeiden ohella huomiota esimerkiksi verkkosivustoilla ja asiointipalveluissa käytettävään kieleen sekä viestinnän selkeyttämiseen visuaalisin keinoin. 

Pyrimme siis myös jatkossa pitämään lukijan mielessä tekstejä kirjoittaessamme. Toimeenpanemiemme tukien ehdot voivat olla monimutkaisia, mutta selkeästi ilmaistuna niiden ymmärtäminen on helpompaa.

Pia-Maria Jokipii
suunnittelija, virkakielivastaava
etunimi.sukunimi@mavi.fi
Twitter: PiaMariaJ

perjantai 29. syyskuuta 2017

Etu, jota yhdenkään viljelijän ei kannata jättää käyttämättä

Olethan jo kuullut maatilojen neuvontajärjestelmästä, jota myös Neuvo 2020 -neuvonnaksi kutsutaan? Jokainen suomalainen maatila voi hyödyntää Neuvo 2020 -neuvontaa 7 000 euron edestä ohjelmakauden 2015−2020 aikana. Viljelijä maksaa neuvonnasta vain arvonlisäveron osuuden. Lähes 14 000 viljelijää on jo saanut neuvontaa tukiehdoista, löytänyt neuvojan avulla tilalleen parhaiten sopivat ympäristötoimet, parantanut maansa kasvukuntoa, teettänyt eläinten terveydenhuoltosuunnitelman tuotantoeläintensä parhaaksi tai vaikkapa säästänyt selvää rahaa teettämällä tilalleen energiasuunnitelman. Viljelijät voivat hyödyntää näitä kaikkia Neuvo 2020 -palveluita myös jatkossa.


Parasta tässä kaikessa on se, että neuvontaa hyödyntäneet viljelijät ovat olleet saamaansa neuvontaan todella tyytyväisiä. Moni myös kokee neuvonnan auttaneen valmistautumisessa viljelijätukien tarkastuskäynteihin. Nämä tiedot ilmenivät arviointiraportista, josta maa- ja metsätalousministeriö tiedotti keväällä (koko raportti osoitteessa Maaseutu.fi).

Juuri nyt Neuvo 2020 tarjoaa suomalaisille maatiloille myös jotain ihan uutta. Kauan odotettu talousneuvonta eli maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä neuvonta on vihdoin käynnistynyt. Viljelijällä on nyt mahdollisuus teettää tilalleen suunnitelma maatilan nykyaikaistamisesta ja kilpailukyvyn parantamisesta. Uusi Neuvo 2020 -neuvonta voi olla myös velkaneuvontaa, apua yhtiöittämisen tai omistajanvaihdoksen suunnitteluun tai laskelmia tuotteiden tuotantokustannuksista ja katteista.


Talousneuvonta on varmasti tarpeen erityisesti niillä tiloilla, joita maatalouden kannattavuushaasteet eniten koettelevat. Välillä kuulee neuvojien toteavan, että neuvontaa hyödyntävät eniten tilat, jotka sitä vähiten tarvitsevat. Toivottavasti voimme ohjelmakauden päätyttyä todeta talousneuvonnan tavoittaneen ennen kaikkea ne tilat, jotka sitä kaikista eniten tarvitsivat.

Neuvojan asiantuntemus on parasta, mitä Neuvo 2020 -neuvonta voi tilalle tarjota.  Lähes yhtä tärkeitä ovat neuvojan ja neuvottavan välille syntyvä luottamuksellinen yhteys ja avoin vuorovaikutus, jotka takaavat neuvonnalle parhaan mahdollisen lopputuloksen.  Tehkäämme siis työtä aitojen kohtaamisten puolesta!

Kuluneen kesän aikana minulla oli etuoikeus piipahtaa Farmari-messuilla tapaamassa viljelijöitä ja mainostamassa Neuvo 2020 -neuvontaa. Juttelimme erään jäähdyttelijäksi itseään kutsuneen viljelijän kanssa neuvonnasta ja maatalouden tulevaisuuden näkymistä. Lyhyen keskustelutuokiomme aikana akuuteimmaksi toiveeksi tällä tilalla nousi tarve löytää taloon maataloudesta vahvasti kiinnostunut vävy.  Valitettavasti jouduimme yhteistuumin toteamaan, ettei maaseutuohjelmassa tälläkään ohjelmakaudella ole tarjolla sellaista toimenpidettä, jolla tähän suomalaista maaseutua koettelevaan ikiaikaiseen haasteeseen vastattaisiin.  Paljon muuta tarjottavaa sillä kuitenkin on.

Tutustu neuvontaan! Maatilojen neuvontajärjestelmään hyväksytyt neuvojat löydät neuvojarekisteristä osoitteesta www.mavi.fi/neuvojarekisteri.

Merja Uusi-Laurila
ylitarkastaja

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Laajakaista herättää kylän eloon

Toimiva nettiyhteys on monelle itsestäänselvyys. Näin ei kuitenkaan ole joka puolella Suomea eikä varsinkaan haja-asutusalueilla. Yhä tarvitaan investointeja, jotta piuha saadaan vedettyä joka kylään. Onneksi maaseutuohjelmasta on haettavissa rahoitusta, jonka avulla yhteyksiä saadaan myös niille alueille, joille niitä ei markkinaehtoisesti rakenneta.

Esimerkiksi kunta tai kyläyhdistys voi hakea rahoitusta laajakaistayhteyksien rakentamiseen ELY-keskuksesta tai paikallisesta Leader-ryhmästä. Tuki on 50 tai 70 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista riippuen hakijan liikevaihdosta. Loput rahoituksesta voi kattaa yksityisellä rahoituksella tai talkootyöllä.


Aiemmin rahoitusta myönnettiin vain yleishyödyllisille toimijoille, mutta tilanne on nyt muuttunut, ja esimerkiksi pk-yritys voi saada rahoituksen laajakaistahankkeeseen. Jos hakijan liikevaihto on jonakin vuonna viimeisen kolmen vuoden aikana ylittänyt 10 miljoonaa euroa, voi hakija saada 50 % tukea laajakaistahankkeisiin. Muuten tuki on 70 %. Jos hakijan liikevaihto ylittää yli 50 miljoonaa euroa, ei tukea myönnetä.

Rahoitus maksetaan EU:n maaseuturahastosta ja rahoitushakemuksen voi täyttää verkossa. Ennen hakemuksen tekemistä kannattaa olla yhteydessä ELY-keskuksen maaseutuyksikköön tai alueen Leader-ryhmään, jotka neuvovat hakemuksen laatimisessa.

Tämän vuoden elokuun loppuun mennessä laajakaistahakemuksia on jätetty 88 kappaletta eri puolella Suomea. Haku on jatkuva ja hakemuksia käsitellään koko ajan. Tähän mennessä rahoitus on myönnetty 40 laajakaistahankkeelle, jotka ovat saaneet yhteenlaskettuna noin 20 miljoonan euron rahoituspotin.

Vilkkainta kiinnostus laajakaistan rakentamiseen on ollut Pohjois-Pohjanmaalla, jossa rahoitusta on haettu 20 hankkeeseen. Hyvänä kakkosena tulee Pirkanmaa, jossa hakemuksia on jätetty elokuun loppuun mennessä 19 kappaletta.


Työssäni laajakaistakoordinaattorina neuvon ELY-keskuksia laajakaistahakemusten käsittelyssä ja näen konkreettisesti sen tarpeen, johon laajakaistarahoitus vastaa ja toisaalta mitä vaikutuksia hankkeilla on. Parhaimmillaan laajakaistahanke voi lujittaa kylän yhteisöllisyyttä. Hanke lähtee kylän omista tarpeista ja yhdessä tekeminen kasvattaa kyläläisten yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Laajakaistahankkeen tuloksena saadaan toimiva nettiyhteys, joka taas osaltaan mahdollistaa esimerkiksi etätyöt ja yritystoiminnan, nykyaikaisen maatilan toiminnan ja vaikkapa mökkiläisen pidemmän oleskelun maalla, unohtamatta tietenkään viihdekäyttöä.

Suurin murhe on, että laajakaistahankkeessa ei ole mietitty elämää sen jälkeen, kun verkko on valmis. Verkko pitää olla hakijan omistuksessa vähintään 5 vuotta viimeisestä maksusta. Ylläpidosta on huolehdittava, jotta verkko pysyy kunnossa. Vaikka valokuidun iäksi arvioidaan ainakin 50 vuotta, verkossa olevat verkkolaitteet vanhenevat noin viidessä vuodessa. Nämäkin asiat pitäisi miettiä valmiiksi ennen kuin metriäkään kaapelia on aurattu maahan.

Merja Pahkasalo
laajakaistakoordinaattori

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Farmarissa yhtenä vetonaulana nimisuojatuotteet

Viikonlopun aurinkoinen Farmari keräsi yhteensä huimat 94 000 kävijää. Näyttelyvieraiden iloksi biotalousteeman alle oli koottu kattavasti maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toimijoita. Areena-hallista löytyvällä osastolla tietoa jakoivat MMM:n lisäksi Maaseutuvirasto, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos, ELY-keskus, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus ja Suomen riistakeskus. Saman katon alta löytyi asiantuntijoita joka lähtöön.

Osasto tarjosi paljon ajankohtaista tietoa suomalaisesta ruuasta ja biotalouden ratkaisuista messuvieraille, ja näin esittelijän näkökulmasta se antoi myös loistavan tilaisuuden verkostoitua ja oppia uutta muilta hallinnonalan kollegoilta. Ja mikäs sen parempaa palvelua, että asiakas tai muuten vaan biotaloudesta kiinnostunut kävijä sai kaiken tarvitsemansa yhdeltä osastolta.

Maatalousministeri Jari Leppä vieraili biotalousosastolla. Osaston biotalousvisaan häntä opastivat viestintäjohtaja Pekka Väisänen ja tiedottaja Virpi Komulainen MMM:stä.

Mitä tarjosivat MMM ja Mavi?

 

Mavin osastolla tutuksi tulivat neljän päivän aikana muun muassa Hyrrä, Vipu, eläinten hyvinvointikorvaus, ympäristökorvaus sekä peltomaan laatutesti. Idearikkaat pääsivät ehdottamaan myös uutta nimeä tulevalle Mavi–Evira–Mitpa-virastolle.

Neuvo2020, Hyrrä ja Vipu tulivat tutuiksi Mavin osastolla, kun ylitarkastaja Merja Uusi-Laurila sekä tietojärjestelmäasiantuntijat Tomi Tiikkainen ja Maria Jukkola kertoivat näistä.
Tiedottaja Riika Isola sekä ylitarkastajat Ulla Sihto ja Riikka Klemola jakoivat tietoa muun muassa eläinten hyvinvointikorvauksesta, ympäristökorvauksesta ja peltomaan laatutestistä Mavin osastolla.
Mavin ylitarkastajat Hanna Ketomäki ja Sanna Lahtinen sekä tietojärjestelmäasiantuntija Nanny Rex valaisivat asioita peltomaan laatutestistä, eläinten hyvinvointikorvauksesta sekä Vipu-järjestelmästä.

MMM:n osastolla pääosissa olivat nimisuojatuotteet sekä luomu, lähiruoka ja ruokapoliittinen selonteko. Itselläni sydäntä lähellä ovat suomalaiset nimisuojatuotteet, joista pääsinkin puhumaan neljän päivän aikana sydämeni kyllyydestä sekä suoraan asiakkaiden että kameran edessä.

Luomusta ja lähiruoasta jakoivat tietoa MMM:n ylitarkastaja Leena Seppä ja Lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen.
Nimisuojatuotteista Farmarissa kertoivat hankekehittäjä Piritta Sokura Mavista ja ylitarkastaja Petri Koskela MMM:stä.

Osastolla vieraili monta kiinnostunutta messuvierasta maistamassa aitoja perinteisiä karjalanpiirakoita. Näytteillä oli myös Lapin puikula perunaa, kalakukkoa, sahtia ja porosipsejä. Tuotteet olivat usealle tuttuja, mutta kaikki eivät tienneet, että niitä yhdistää EU:n laajuinen nimisuojajärjestelmä. Myös nimisuojalogot olivat monille jääneet vieraiksi.  Muutama kävijä oli kuitenkin asiassa jo askeleen edellä ja saattaa olla, että Suomi saa näistä ideoista kaksi uutta nimisuojatuotetta. Kannattaa siis pysyä kuulolla!

Nimisuojatuotteiden tarina, ole hyvä

 

Jos et päässyt mukaan Farmariin kuulemaan nimisuojatuotteiden tarinaa, niin kerron sen sinulle tässä lyhyesti.  Nimisuojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan. EU:n nimisuojajärjestelmä suojaa tuotteita väärinkäytöksiltä, sillä suojattua nimeä ei saa käyttää kuin suojauksen saaneista tietyllä tavalla valmistetuista tuotteista. Suojaustapoja on kolme erilaista.

Suomesta löytyy kymmenen nimisuojattua maataloustuotetta ja elintarviketta, jotka ovat:
•    Lapin puikula
•    Lapin poron liha
•    Lapin poron kuivaliha
•    Lapin poron kylmäsavuliha
•    Kitkan viisas
•    Puruveden muikku
•    Kainuun rönttönen
•    Kalakukko
•    Karjalanpiirakka ja
•    Sahti. 

Lisäksi alkoholien nimisuojajärjestelmässä meillä on kaksi alkoholia:
•    Suomalainen marjalikööri/Suomalainen hedelmälikööri ja
•    Suomalainen Vodka.

Suomella on kymmenen nimisuojattua maataloustuotetta ja elintarviketta. Alkoholeja on kaksi. Farmarissa sai maistaa aitoja perinteisiä karjalanpiirakoita.

Mitä hyötyä on tuotteiden nimisuojauksesta? Nimisuojauksesta on hyötyä tuotteiden brändäyksessä, markkinoinnissa ja viennissä. Nimisuojamerkit tunnistetaan erityisesti Etelä-Euroopan maissa ja matkailijalle ne ovat merkki laadusta. Lisäksi maataloustuotteista ja elintarvikkeista saadaan 1,7 kertaa parempi hinta kuin tavanomaisista tuotteista. Jos mukaan lasketaan alkoholit, niin kerroin on huimat 2,3.

EU:n nimisuojajärjestelmässä on kolme erilaista suojaustapaa: Suojattu alkuperänimitys (SAN), suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) ja aito perinteinen tuote (APT).

Tällä hetkellä nimisuojattuja maataloustuotteita, elintarvikkeita ja alkoholeja on järjestelmässä yli 3500. Kannattaa pitää siis silmät auki, kun käy kaupassa ostoksilla. Nimisuojattuja tuotteita löytyy yllättävän paljon hyllyistä, kun vain osaa tunnistaa oikeat logot. Toivottavasti saisimme vielä lisää kotimaisia tuotteita markkinoille, sillä esimerkiksi Italialla niitä komeilee myyntitiskillä jo monta sataa.

Minulla on idea, mitä teen?


Jos nyt tätä lukiessasi alat miettiä, että sinulla on käsissäsi ilmiselvä nimisuojausta vailla oleva omaleimainen ja ainutlaatuinen tuote, niin eipä muuta kuin laitetaan pyörät pyörimään. Jos tuotteen taustalta löytyy hakijaryhmittymä, jolla on yhteinen näkemys tuotteesta, niin silloin kannattaa lähteä miettimään hakemuksen jättämistä. Eikö olisikin hienoa, että koko Eurooppa kuulisi tarinan omaleimaisen suomalaisen tuotteen takana? Etkä varmaan pistäisi pahaksesi, jos siitä olisi taloudellistakin hyötyä, vai mitä? 

Voit etsiä lisätietoa osoitteesta www.mavi.fi/nimisuoja tai ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen. Autan mielelläni kaikenlaisissa aiheeseen liittyvissä kysymyksissä. Nimisuojaus ei ole tähtitiedettä, vaikka se saattaa kuulostaa hyvin byrokraattiselta eri vaiheineen kotimaassa ja EU:ssa. Sinun pitää laatia oikeanlaiset asiakirjat, missä olen mukana auttamassa. Sen jälkeen asia jää lähestulkoon kokonaan meidän huoleksemme.

Tapaamisiin kenties Mikkelin Farmarissa 2019! Ota kuitenkin reippaasti yhteyttä jo ennen sitä, jos sinulla on ajatus nimisuojattavasta tuotteesta. Autan mielelläni.

Piritta Sokura
hankekehittäjä
etunimi.sukunimi@mavi.fi

tiistai 30. toukokuuta 2017

Tule tapaamaan asiantuntijoitamme Farmari-messuille!

Farmari-messut järjestetään tänä vuonna Seinäjoella 14.–17.6. Maaseutuviraston väen löydät Biotalousosastolta A57 yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen, Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen kanssa. Osasto on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Iskun kanssa, ja siinä näkyvät 100-vuotiaan Suomen kunniaksi kotimainen muotoiluosaaminen ja uusiutuvat materiaalit.

Yhteisellä osastolla on käynnissä esimerkiksi Tunne biotalous -visa, jossa pääset arvailemaan erilaisia biotalousraaka-aineita. Tervetuloa Biotalousosastolle kuulemaan, kyselemään ja osallistumaan!

MMM:n Biotalousosasto oli mukana myös Metsämessuilla viime keväänä.

 

Neuvot ja vinkit talteen asiantuntijoilta


Mavi on tänä vuonna mukana Farmarissa teemapainotteisesti. Jos haluat kuulla ja kysyä asiantuntijoiltamme jostain tietystä tuesta tai teemasta, Farmarissa sinulla on siihen hyvä tilaisuus.

Asiantuntijamme ovat kertomassa ja vastaamassa kysymyksiisi ympäristökorvauksesta, eläinten hyvinvointikorvauksesta, peltomaan laatutestistä, Vipu- ja Hyrrä-palveluista sekä Neuvo2020-neuvontajärjestelmästä. Pisteellämme ovat mukana myös ELY-keskuksen viljelijätukiasioiden asiantuntijat. Eri teemojen asiantuntijat ovat paikalla seuraavasti:  

Teema

keskiviikko
14.6.
torstai
15.6.
perjantai
16.6.
lauantai
17.6.
Eläinten hyvinvointikorvaus
10–12
10–12
10–12
10–12
Hyrrä
10–18
10–18
10–19
10–17
Neuvo2020

13–15


Peltomaan laatutesti
10–12, 
13–15
10–12, 
13–15
10–12, 
13–15
10–12, 
13–15
Vipu
10–12, 
13–15
10–12, 
13–15
10–12, 
13–15

Ympäristökorvaus
10–12, 
13–15
10–12, 
13–15
10–12, 
13–15
10–12, 
13–15

Mikäli jokin aiheista herätti mielenkiintosi, on tässä vaiheessa hyvä laittaa aikataulu muistiin. Aikataulut tulevat näkyviin myös sosiaalisen median kanaviimme. Olipa mielessäsi kysymys edellä mainittuihin teemoihin tai muuhun Mavin toimintaan liittyen, asiantuntijamme Farmarissa ovat valmiina auttamaan.

Osallistu uuden viraston nimikilpailuun


Vaikka edellä mainitut teemat olisivatkin jo hallussa, kannattaa Farmari-osastollamme tulla pyörähtämään milloin vain messujen aikana esimerkiksi osallistumaan nimikilpailuun. Evira, Mavi ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta yhdistyvät uudeksi virastoksi 1.1.2019 alkaen, ja nyt uudelle virastolle etsitään nimeä. Farmariosastollamme voit käydä antamassa oman nimiehdotuksesi virastolle.

Jos osallistuminen paikan päällä unohtuu, voit osallistua ja vaikuttaa myös netin kautta täällä. Linkistä löydät myös lisätietoja kilpailusta. Nimikilpailu päättyy sunnuntaina 18.6.2017.

Seuraa Farmaritunnelmia somessa


Farmaritunnelmia voit seurata myös Maaseutuviraston sosiaalisen median kanavissa. Ota kanavamme haltuun Facebookissa ja Twitterissä.

Yhteisen Biotalousosaston aiheisiin pääset tutustumaan jo tässä vaiheessa seuraamalla osaston yhteistä blogisarjaa. Biotalousosaston tunnelmiin pääsee virittäytymään myös ennakkovideon avulla.

Nähdään Farmarissa!

Sini Mattila 
viestintäharjoittelija