perjantai 29. syyskuuta 2017

Etu, jota yhdenkään viljelijän ei kannata jättää käyttämättä

Olethan jo kuullut maatilojen neuvontajärjestelmästä, jota myös Neuvo 2020 -neuvonnaksi kutsutaan? Jokainen suomalainen maatila voi hyödyntää Neuvo 2020 -neuvontaa 7 000 euron edestä ohjelmakauden 2015−2020 aikana. Viljelijä maksaa neuvonnasta vain arvonlisäveron osuuden. Lähes 14 000 viljelijää on jo saanut neuvontaa tukiehdoista, löytänyt neuvojan avulla tilalleen parhaiten sopivat ympäristötoimet, parantanut maansa kasvukuntoa, teettänyt eläinten terveydenhuoltosuunnitelman tuotantoeläintensä parhaaksi tai vaikkapa säästänyt selvää rahaa teettämällä tilalleen energiasuunnitelman. Viljelijät voivat hyödyntää näitä kaikkia Neuvo 2020 -palveluita myös jatkossa.


Parasta tässä kaikessa on se, että neuvontaa hyödyntäneet viljelijät ovat olleet saamaansa neuvontaan todella tyytyväisiä. Moni myös kokee neuvonnan auttaneen valmistautumisessa viljelijätukien tarkastuskäynteihin. Nämä tiedot ilmenivät arviointiraportista, josta maa- ja metsätalousministeriö tiedotti keväällä (koko raportti osoitteessa Maaseutu.fi).

Juuri nyt Neuvo 2020 tarjoaa suomalaisille maatiloille myös jotain ihan uutta. Kauan odotettu talousneuvonta eli maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä neuvonta on vihdoin käynnistynyt. Viljelijällä on nyt mahdollisuus teettää tilalleen suunnitelma maatilan nykyaikaistamisesta ja kilpailukyvyn parantamisesta. Uusi Neuvo 2020 -neuvonta voi olla myös velkaneuvontaa, apua yhtiöittämisen tai omistajanvaihdoksen suunnitteluun tai laskelmia tuotteiden tuotantokustannuksista ja katteista.


Talousneuvonta on varmasti tarpeen erityisesti niillä tiloilla, joita maatalouden kannattavuushaasteet eniten koettelevat. Välillä kuulee neuvojien toteavan, että neuvontaa hyödyntävät eniten tilat, jotka sitä vähiten tarvitsevat. Toivottavasti voimme ohjelmakauden päätyttyä todeta talousneuvonnan tavoittaneen ennen kaikkea ne tilat, jotka sitä kaikista eniten tarvitsivat.

Neuvojan asiantuntemus on parasta, mitä Neuvo 2020 -neuvonta voi tilalle tarjota.  Lähes yhtä tärkeitä ovat neuvojan ja neuvottavan välille syntyvä luottamuksellinen yhteys ja avoin vuorovaikutus, jotka takaavat neuvonnalle parhaan mahdollisen lopputuloksen.  Tehkäämme siis työtä aitojen kohtaamisten puolesta!

Kuluneen kesän aikana minulla oli etuoikeus piipahtaa Farmari-messuilla tapaamassa viljelijöitä ja mainostamassa Neuvo 2020 -neuvontaa. Juttelimme erään jäähdyttelijäksi itseään kutsuneen viljelijän kanssa neuvonnasta ja maatalouden tulevaisuuden näkymistä. Lyhyen keskustelutuokiomme aikana akuuteimmaksi toiveeksi tällä tilalla nousi tarve löytää taloon maataloudesta vahvasti kiinnostunut vävy.  Valitettavasti jouduimme yhteistuumin toteamaan, ettei maaseutuohjelmassa tälläkään ohjelmakaudella ole tarjolla sellaista toimenpidettä, jolla tähän suomalaista maaseutua koettelevaan ikiaikaiseen haasteeseen vastattaisiin.  Paljon muuta tarjottavaa sillä kuitenkin on.

Tutustu neuvontaan! Maatilojen neuvontajärjestelmään hyväksytyt neuvojat löydät neuvojarekisteristä osoitteesta www.mavi.fi/neuvojarekisteri.

Merja Uusi-Laurila
ylitarkastaja

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Laajakaista herättää kylän eloon

Toimiva nettiyhteys on monelle itsestäänselvyys. Näin ei kuitenkaan ole joka puolella Suomea eikä varsinkaan haja-asutusalueilla. Yhä tarvitaan investointeja, jotta piuha saadaan vedettyä joka kylään. Onneksi maaseutuohjelmasta on haettavissa rahoitusta, jonka avulla yhteyksiä saadaan myös niille alueille, joille niitä ei markkinaehtoisesti rakenneta.

Esimerkiksi kunta tai kyläyhdistys voi hakea rahoitusta laajakaistayhteyksien rakentamiseen ELY-keskuksesta tai paikallisesta Leader-ryhmästä. Tuki on 50 tai 70 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista riippuen hakijan liikevaihdosta. Loput rahoituksesta voi kattaa yksityisellä rahoituksella tai talkootyöllä.


Aiemmin rahoitusta myönnettiin vain yleishyödyllisille toimijoille, mutta tilanne on nyt muuttunut, ja esimerkiksi pk-yritys voi saada rahoituksen laajakaistahankkeeseen. Jos hakijan liikevaihto on jonakin vuonna viimeisen kolmen vuoden aikana ylittänyt 10 miljoonaa euroa, voi hakija saada 50 % tukea laajakaistahankkeisiin. Muuten tuki on 70 %. Jos hakijan liikevaihto ylittää yli 50 miljoonaa euroa, ei tukea myönnetä.

Rahoitus maksetaan EU:n maaseuturahastosta ja rahoitushakemuksen voi täyttää verkossa. Ennen hakemuksen tekemistä kannattaa olla yhteydessä ELY-keskuksen maaseutuyksikköön tai alueen Leader-ryhmään, jotka neuvovat hakemuksen laatimisessa.

Tämän vuoden elokuun loppuun mennessä laajakaistahakemuksia on jätetty 88 kappaletta eri puolella Suomea. Haku on jatkuva ja hakemuksia käsitellään koko ajan. Tähän mennessä rahoitus on myönnetty 40 laajakaistahankkeelle, jotka ovat saaneet yhteenlaskettuna noin 20 miljoonan euron rahoituspotin.

Vilkkainta kiinnostus laajakaistan rakentamiseen on ollut Pohjois-Pohjanmaalla, jossa rahoitusta on haettu 20 hankkeeseen. Hyvänä kakkosena tulee Pirkanmaa, jossa hakemuksia on jätetty elokuun loppuun mennessä 19 kappaletta.


Työssäni laajakaistakoordinaattorina neuvon ELY-keskuksia laajakaistahakemusten käsittelyssä ja näen konkreettisesti sen tarpeen, johon laajakaistarahoitus vastaa ja toisaalta mitä vaikutuksia hankkeilla on. Parhaimmillaan laajakaistahanke voi lujittaa kylän yhteisöllisyyttä. Hanke lähtee kylän omista tarpeista ja yhdessä tekeminen kasvattaa kyläläisten yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Laajakaistahankkeen tuloksena saadaan toimiva nettiyhteys, joka taas osaltaan mahdollistaa esimerkiksi etätyöt ja yritystoiminnan, nykyaikaisen maatilan toiminnan ja vaikkapa mökkiläisen pidemmän oleskelun maalla, unohtamatta tietenkään viihdekäyttöä.

Suurin murhe on, että laajakaistahankkeessa ei ole mietitty elämää sen jälkeen, kun verkko on valmis. Verkko pitää olla hakijan omistuksessa vähintään 5 vuotta viimeisestä maksusta. Ylläpidosta on huolehdittava, jotta verkko pysyy kunnossa. Vaikka valokuidun iäksi arvioidaan ainakin 50 vuotta, verkossa olevat verkkolaitteet vanhenevat noin viidessä vuodessa. Nämäkin asiat pitäisi miettiä valmiiksi ennen kuin metriäkään kaapelia on aurattu maahan.

Merja Pahkasalo
laajakaistakoordinaattori

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Farmarissa yhtenä vetonaulana nimisuojatuotteet

Viikonlopun aurinkoinen Farmari keräsi yhteensä huimat 94 000 kävijää. Näyttelyvieraiden iloksi biotalousteeman alle oli koottu kattavasti maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toimijoita. Areena-hallista löytyvällä osastolla tietoa jakoivat MMM:n lisäksi Maaseutuvirasto, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos, ELY-keskus, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus ja Suomen riistakeskus. Saman katon alta löytyi asiantuntijoita joka lähtöön.

Osasto tarjosi paljon ajankohtaista tietoa suomalaisesta ruuasta ja biotalouden ratkaisuista messuvieraille, ja näin esittelijän näkökulmasta se antoi myös loistavan tilaisuuden verkostoitua ja oppia uutta muilta hallinnonalan kollegoilta. Ja mikäs sen parempaa palvelua, että asiakas tai muuten vaan biotaloudesta kiinnostunut kävijä sai kaiken tarvitsemansa yhdeltä osastolta.

Maatalousministeri Jari Leppä vieraili biotalousosastolla. Osaston biotalousvisaan häntä opastivat viestintäjohtaja Pekka Väisänen ja tiedottaja Virpi Komulainen MMM:stä.

Mitä tarjosivat MMM ja Mavi?

 

Mavin osastolla tutuksi tulivat neljän päivän aikana muun muassa Hyrrä, Vipu, eläinten hyvinvointikorvaus, ympäristökorvaus sekä peltomaan laatutesti. Idearikkaat pääsivät ehdottamaan myös uutta nimeä tulevalle Mavi–Evira–Mitpa-virastolle.

Neuvo2020, Hyrrä ja Vipu tulivat tutuiksi Mavin osastolla, kun ylitarkastaja Merja Uusi-Laurila sekä tietojärjestelmäasiantuntijat Tomi Tiikkainen ja Maria Jukkola kertoivat näistä.
Tiedottaja Riika Isola sekä ylitarkastajat Ulla Sihto ja Riikka Klemola jakoivat tietoa muun muassa eläinten hyvinvointikorvauksesta, ympäristökorvauksesta ja peltomaan laatutestistä Mavin osastolla.
Mavin ylitarkastajat Hanna Ketomäki ja Sanna Lahtinen sekä tietojärjestelmäasiantuntija Nanny Rex valaisivat asioita peltomaan laatutestistä, eläinten hyvinvointikorvauksesta sekä Vipu-järjestelmästä.

MMM:n osastolla pääosissa olivat nimisuojatuotteet sekä luomu, lähiruoka ja ruokapoliittinen selonteko. Itselläni sydäntä lähellä ovat suomalaiset nimisuojatuotteet, joista pääsinkin puhumaan neljän päivän aikana sydämeni kyllyydestä sekä suoraan asiakkaiden että kameran edessä.

Luomusta ja lähiruoasta jakoivat tietoa MMM:n ylitarkastaja Leena Seppä ja Lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen.
Nimisuojatuotteista Farmarissa kertoivat hankekehittäjä Piritta Sokura Mavista ja ylitarkastaja Petri Koskela MMM:stä.

Osastolla vieraili monta kiinnostunutta messuvierasta maistamassa aitoja perinteisiä karjalanpiirakoita. Näytteillä oli myös Lapin puikula perunaa, kalakukkoa, sahtia ja porosipsejä. Tuotteet olivat usealle tuttuja, mutta kaikki eivät tienneet, että niitä yhdistää EU:n laajuinen nimisuojajärjestelmä. Myös nimisuojalogot olivat monille jääneet vieraiksi.  Muutama kävijä oli kuitenkin asiassa jo askeleen edellä ja saattaa olla, että Suomi saa näistä ideoista kaksi uutta nimisuojatuotetta. Kannattaa siis pysyä kuulolla!

Nimisuojatuotteiden tarina, ole hyvä

 

Jos et päässyt mukaan Farmariin kuulemaan nimisuojatuotteiden tarinaa, niin kerron sen sinulle tässä lyhyesti.  Nimisuojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan. EU:n nimisuojajärjestelmä suojaa tuotteita väärinkäytöksiltä, sillä suojattua nimeä ei saa käyttää kuin suojauksen saaneista tietyllä tavalla valmistetuista tuotteista. Suojaustapoja on kolme erilaista.

Suomesta löytyy kymmenen nimisuojattua maataloustuotetta ja elintarviketta, jotka ovat:
•    Lapin puikula
•    Lapin poron liha
•    Lapin poron kuivaliha
•    Lapin poron kylmäsavuliha
•    Kitkan viisas
•    Puruveden muikku
•    Kainuun rönttönen
•    Kalakukko
•    Karjalanpiirakka ja
•    Sahti. 

Lisäksi alkoholien nimisuojajärjestelmässä meillä on kaksi alkoholia:
•    Suomalainen marjalikööri/Suomalainen hedelmälikööri ja
•    Suomalainen Vodka.

Suomella on kymmenen nimisuojattua maataloustuotetta ja elintarviketta. Alkoholeja on kaksi. Farmarissa sai maistaa aitoja perinteisiä karjalanpiirakoita.

Mitä hyötyä on tuotteiden nimisuojauksesta? Nimisuojauksesta on hyötyä tuotteiden brändäyksessä, markkinoinnissa ja viennissä. Nimisuojamerkit tunnistetaan erityisesti Etelä-Euroopan maissa ja matkailijalle ne ovat merkki laadusta. Lisäksi maataloustuotteista ja elintarvikkeista saadaan 1,7 kertaa parempi hinta kuin tavanomaisista tuotteista. Jos mukaan lasketaan alkoholit, niin kerroin on huimat 2,3.

EU:n nimisuojajärjestelmässä on kolme erilaista suojaustapaa: Suojattu alkuperänimitys (SAN), suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) ja aito perinteinen tuote (APT).

Tällä hetkellä nimisuojattuja maataloustuotteita, elintarvikkeita ja alkoholeja on järjestelmässä yli 3500. Kannattaa pitää siis silmät auki, kun käy kaupassa ostoksilla. Nimisuojattuja tuotteita löytyy yllättävän paljon hyllyistä, kun vain osaa tunnistaa oikeat logot. Toivottavasti saisimme vielä lisää kotimaisia tuotteita markkinoille, sillä esimerkiksi Italialla niitä komeilee myyntitiskillä jo monta sataa.

Minulla on idea, mitä teen?


Jos nyt tätä lukiessasi alat miettiä, että sinulla on käsissäsi ilmiselvä nimisuojausta vailla oleva omaleimainen ja ainutlaatuinen tuote, niin eipä muuta kuin laitetaan pyörät pyörimään. Jos tuotteen taustalta löytyy hakijaryhmittymä, jolla on yhteinen näkemys tuotteesta, niin silloin kannattaa lähteä miettimään hakemuksen jättämistä. Eikö olisikin hienoa, että koko Eurooppa kuulisi tarinan omaleimaisen suomalaisen tuotteen takana? Etkä varmaan pistäisi pahaksesi, jos siitä olisi taloudellistakin hyötyä, vai mitä? 

Voit etsiä lisätietoa osoitteesta www.mavi.fi/nimisuoja tai ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen. Autan mielelläni kaikenlaisissa aiheeseen liittyvissä kysymyksissä. Nimisuojaus ei ole tähtitiedettä, vaikka se saattaa kuulostaa hyvin byrokraattiselta eri vaiheineen kotimaassa ja EU:ssa. Sinun pitää laatia oikeanlaiset asiakirjat, missä olen mukana auttamassa. Sen jälkeen asia jää lähestulkoon kokonaan meidän huoleksemme.

Tapaamisiin kenties Mikkelin Farmarissa 2019! Ota kuitenkin reippaasti yhteyttä jo ennen sitä, jos sinulla on ajatus nimisuojattavasta tuotteesta. Autan mielelläni.

Piritta Sokura
hankekehittäjä
etunimi.sukunimi@mavi.fi

tiistai 30. toukokuuta 2017

Tule tapaamaan asiantuntijoitamme Farmari-messuille!

Farmari-messut järjestetään tänä vuonna Seinäjoella 14.–17.6. Maaseutuviraston väen löydät Biotalousosastolta A57 yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen, Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen kanssa. Osasto on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Iskun kanssa, ja siinä näkyvät 100-vuotiaan Suomen kunniaksi kotimainen muotoiluosaaminen ja uusiutuvat materiaalit.

Yhteisellä osastolla on käynnissä esimerkiksi Tunne biotalous -visa, jossa pääset arvailemaan erilaisia biotalousraaka-aineita. Tervetuloa Biotalousosastolle kuulemaan, kyselemään ja osallistumaan!

MMM:n Biotalousosasto oli mukana myös Metsämessuilla viime keväänä.

 

Neuvot ja vinkit talteen asiantuntijoilta


Mavi on tänä vuonna mukana Farmarissa teemapainotteisesti. Jos haluat kuulla ja kysyä asiantuntijoiltamme jostain tietystä tuesta tai teemasta, Farmarissa sinulla on siihen hyvä tilaisuus.

Asiantuntijamme ovat kertomassa ja vastaamassa kysymyksiisi ympäristökorvauksesta, eläinten hyvinvointikorvauksesta, peltomaan laatutestistä, Vipu- ja Hyrrä-palveluista sekä Neuvo2020-neuvontajärjestelmästä. Pisteellämme ovat mukana myös ELY-keskuksen viljelijätukiasioiden asiantuntijat. Eri teemojen asiantuntijat ovat paikalla seuraavasti:  

Teema

keskiviikko
14.6.
torstai
15.6.
perjantai
16.6.
lauantai
17.6.
Eläinten hyvinvointikorvaus
10–12
10–12
10–12
10–12
Hyrrä
10–18
10–18
10–19
10–17
Neuvo2020

13–15


Peltomaan laatutesti
10–12, 
13–15
10–12, 
13–15
10–12, 
13–15
10–12, 
13–15
Vipu
10–12, 
13–15
10–12, 
13–15
10–12, 
13–15

Ympäristökorvaus
10–12, 
13–15
10–12, 
13–15
10–12, 
13–15
10–12, 
13–15

Mikäli jokin aiheista herätti mielenkiintosi, on tässä vaiheessa hyvä laittaa aikataulu muistiin. Aikataulut tulevat näkyviin myös sosiaalisen median kanaviimme. Olipa mielessäsi kysymys edellä mainittuihin teemoihin tai muuhun Mavin toimintaan liittyen, asiantuntijamme Farmarissa ovat valmiina auttamaan.

Osallistu uuden viraston nimikilpailuun


Vaikka edellä mainitut teemat olisivatkin jo hallussa, kannattaa Farmari-osastollamme tulla pyörähtämään milloin vain messujen aikana esimerkiksi osallistumaan nimikilpailuun. Evira, Mavi ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta yhdistyvät uudeksi virastoksi 1.1.2019 alkaen, ja nyt uudelle virastolle etsitään nimeä. Farmariosastollamme voit käydä antamassa oman nimiehdotuksesi virastolle.

Jos osallistuminen paikan päällä unohtuu, voit osallistua ja vaikuttaa myös netin kautta täällä. Linkistä löydät myös lisätietoja kilpailusta. Nimikilpailu päättyy sunnuntaina 18.6.2017.

Seuraa Farmaritunnelmia somessa


Farmaritunnelmia voit seurata myös Maaseutuviraston sosiaalisen median kanavissa. Ota kanavamme haltuun Facebookissa ja Twitterissä.

Yhteisen Biotalousosaston aiheisiin pääset tutustumaan jo tässä vaiheessa seuraamalla osaston yhteistä blogisarjaa. Biotalousosaston tunnelmiin pääsee virittäytymään myös ennakkovideon avulla.

Nähdään Farmarissa!

Sini Mattila 
viestintäharjoittelija