torstai 1. syyskuuta 2016

Innovatiivista Leader-toimintaa jo parisenkymmentä vuotta

Leader-toiminnan brändi on näyttänyt olevan sangen kestävä, hyvin puskuroitu jo parin vuosikymmenen ajan. Saman verran allekirjoittaneella on ”ihmisten kokoisten ideoiden” seuraamista eri rooleissa: ensin läheltä, sitten etäämmältä ja nyt taas lähempää. Syyskuun alusta alkaen toimin osastonjohtajana Maaseutuviraston maaseudun kehittämisosastolla, jonka keskeisiä yhteistyökumppaneita Leader-ryhmät ovat maaseudun yritys- ja hanketukien toimeenpanossa.
©maaseutuverkosto

Olin aikoinaan 1990-luvulla Seinänaapurien seutukunnan (nyk. Seinäjoen seutu) edustajana, naapurikunta Ilmajoen johtavana virkamiehenä valitsemassa paikalliselle Leader-kehittämisyhdistykselle ensimmäistä toiminnanjohtajaa. En olisi uskonut, että toiminta yhä tänä päivänä jatkuu yhtä aktiivisena kuin silloin. En olisi myöskään uskonut, että silloin kunnan virkamiehenä rekisteröityessäni kehittämisyhdistyksen jäseneksi, olisinkin hetken päästä Leader-lähiviranomaisena valtionhallinnossa, silloisessa TE-keskuksessa.  
Heti Suomen EU-jäsenyyden alkuvuosina Leader II toi maaseudun kehittämiseen omat menettelynsä. Puhuttiin kokeilevasta lähestymistavasta tai innovatiivisista toimenpiteistä, joilla Suomen maaseutu piti kyllästää. Kun tätä yhteisöaloitteen ihanuutta ei riittänyt kaikille, kansallinen sovellus, POMO-ohjelma, levittäytyi muille seuduille. 

Innovatiivisuus oli käsite, jota joutui tulkitsemaan monikin, myös Leader-lähiviranomainen. Kun esimerkiksi Karijoen Myrkyn kylältä tuli laillisuusarviointiin TE-keskukseen kaksi samantapaista yrityshanketta, vaadittiin aikamoista innovatiivisuutta, että tunnisti innovatiivisuuden nimenomaan Leader-hankkeesta. No, eipä se seuraavalla ohjelmakaudella lanseerattu, Leader + -ohjelmaan liittyvä pilottiluonteisuuden vaatimus tulkintaa helpottanut.

Olivatpa maaseudun tuotteet tai palvelut innovatiivisia tai eivät, Leader-menettely sitä on ollut. Kehittämistyö on saanut mukaan uusia toimijoita. Heillä on ollut mittavan oman aktiivisuuden lisäksi käytössään korvamerkittyä ulkopuolista rahoitusta. 

Parikymmentä vuotta sitten jonkin sortin hallinnollinen innovaatio oli, kun kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja ja TE-keskuksen Leader-viranomainen ohjelmaa suljettaessa, hallinnollista taakkaakin uhmaten, varasivat täyden viikonlopun tallentaakseen kaikki ohjelmakauden Leader-päätökset exceliin. Siihen aikaan maaseutuhallinnon tietojärjestelmissä oli haasteiden sijaan ongelmia. Viimeisiä markkoja sidottaessa oma excel oli luotettavampi. 

Leader-arvioinneissaan tutkijat voivat puntaroida, voidaanko jo nyt parissakymmenessä vuodessa jalostunutta toimintaryhmätyötä pitää yhteiskunnallisena innovaationa. Mutta jos uskotaan Leader-brändin edelleen kantavan seuraavalla vuosikymmenellä, tulevilla ohjelmakausilla, tarvittaisiin myös aitoa hallinnollista innovaatiota. Leader-työ edellyttää joka portaassa innovatiivisuutta. 

Antti-Jussi Oikarinen
Maaseudun kehittämisosaston johtaja

keskiviikko 31. elokuuta 2016

Tukimaksut ovat EU:ssa monen tahon valvonnassa

Yhteisten julkisten varojen käyttö tyypillisesti edellyttää valvontaa. Maatalouden ja maaseudun tukien käyttöä valvotaan Euroopan unionissa monella tasolla. Jäsenmaiden maksajavirastot vastaavat tuensaajiin kohdistuvista tarkastuksista. Euroopan komissio ja tilintarkastustuomioistuin puolestaan tarkastavat jäsenmaiden valvontajärjestelmien toimeenpanoa. Valvonnalla EU pyrkii varmistamaan, että tukia maksetaan oikein perustein ja sääntöjenmukaisesti kaikissa jäsenmaissa.

Maatalous- ja maaseututukia maksettiin EU:n rahastoista vuonna 2014 yhteensä noin 58 miljardia euroa. Se vastaa suuruudeltaan Suomen valtion talousarvioesitystä vuodelle 2017 (55 mrd). Suomessa tukia maksettiin vuonna 2014 noin 2,1 miljardia, josta EU:n osuus oli noin 963 miljoonaa.

Tukien valvontavelvoitteet tulevat EU:n lainsäädännöstä. Velvoitteet koskevat EU:n rahoittamia tukia. Kansallisten tukien tarkastuksista säädetään kansallisesti. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto tekee omia tarkastuksiaan sekä EU:n että kansallisiin varoihin. Nämä tarkastukset ovat yleensä laajoja järjestelmätarkastuksia ja niitä tehdään muutamia vuosittain.

Jäsenmaat vastaavat valvontajärjestelmästään 


Jäsenmaat huolehtivat valvontajärjestelmän toimeenpanosta. Siinä kaikille tuki- ja maksuhakemuksille tehdään ensin hallinnollinen tarkastus, jossa arvioidaan tuenhakijan ja tuen oikeellisuus asiakirjatarkastuksilla. Hallinnollisiin tarkastuksiin kuuluvat myös ristiintarkastukset tietojärjestelmissä olevista tiedoista. Investointeihin liittyy tuen maksamisvaiheessa varmennuskäynti, jossa maksujen tarkastaja käy varmistamassa, että tuettu investointi on toteutettu, rakennus rakennettu ja kone hankittu.

Hallinnollisten tarkastusten lisäksi tehdään tarkastuksia paikan päällä. Kohteena on vuosittain 5 % viljelijätukien saajista. ELY-keskusten tarkastajat tekevät tätä valvontatyötä. Noin 250 tarkastajaa tekee noin 3000 käyntiä tiloilla vuosittain.

Investointi- ja kehittämishankkeissa tarkastuskohteiden määrä vastaa 5 %:a vuosittain maksetusta tuesta. Tarkastukset on keskitetty Maaseutuvirastoon. Teemme vuosittain 200–400 tarkastusta. Lisäksi investointeihin tehdään viimeisen maksun jälkeen sitoumustarkastuksia. Näillä tarkastuksilla varmistetaan, että investointi on ollut tuetussa käyttötarkoituksessa eikä omistus ole vaihtunut ilman ELY-keskuksen lupaa.

Vuodesta 2015 on tarkastuksiin tullut vielä yksi uusi valvontataso. Maaseutuviraston on EU:n maksajavirasto, jonka tilintarkastajan on valvottava tarkastusten laatua tekemällä varmennustarkastuksia. Otantatarkastuksen jälkeen tilalle tai yritykseen voi siis tulla uusi tarkastaja tekemään uudestaan saman tarkastuksen.

Komissio tekee tarkastuskäyntejä jäsenmaihin

 
Komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen osaston tarkastajat käyvät jäsenmaissa tekemässä tarkastuksia. Brysseliin lähetetään ennakkoon tarkastettavaan tukijärjestelmään liittyvät aineistot, kuten esimerkiksi tarkat vuosikohtaiset selvitykset Suomessa tehdystä valvonnasta. Komission tarkastuskäynti Suomessa kestää yleensä viikon. Tarkastajat valitsevat maatilat ja yritykset, joissa he käyvät paikan päällä ja joiden asiakirjat tarkastetaan.

Maaseudun kehittämistuissa viikon aikana tarkastetaan 10–20 tapausta. Viljelijätuissa asiakirjatarkastuksessa on enimmillään 100 tilan paperit.

Tarkastuksen jälkeen alkaa hallinnon kirjallinen keskustelu: komissio esittää havaintonsa ja pyytää mahdollisesti lisätietoja. Vastausaikaa on kaksi kuukautta, jona aikana kokoamme aineiston yhteen Mavissa. Kirjallisten selvitysten jälkeen järjestetään tarvittaessa vielä neuvottelu komission ja jäsenmaan välillä. Neuvotteluihin osallistuvat maa- ja metsätalousministeriön ja Mavin asiantuntijat. 

Tilintarkastustuomioistuin valvoo komissiota


EU:lla on erikseen myös varainhoidon valvoja, tilintarkastustuomioistuin. Sen tarkastajat tekevät tarkastuksia jäsenmaissa samoin kuin komissio. Tilintarkastustuomioistuimen valvonnan varsinaisena kohteena on kuitenkin komissio. Tarkastuksilla se varmistaa, että komissio on hoitanut omat jäsenmaahan kohdistuvan valvontavelvoitteensa.

Tilintarkastustuomioistuin raportoi toimistaan EU:n parlamentille. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksista ei suoraan tule jäsenmaille seuraamuksia. Mikäli se havaitsee puutteita, komission velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin. Komissio voi avata oman tarkastuksen tilintarkastustuomioistuimen havaintojen perusteella.

Seurauksena tulee yleensä rahoitusoikaisu


Komission tarkastuksesta tarkastuksen sulkemiseen voi kulua pari vuotta. Yleensä lopputuloksena on jonkin suuruinen rahoitusoikaisu jäsenmaalle.

Komission tarkastajat tietävät jäsenmaissa kiertäessään, mitkä ovat vaikeasti sovellettavia asioita ja missä on virheitä useissa jäsenmaissa. Jos EU-komission tarkastuksissa havaitaan huomautettavaa kansallisten viranomaisten tekemissä tarkastuksissa, komissio määrää rahoitusoikaisun. Tämä merkitsee, että jäsenvaltion on palautettava tukivaroja EU:lle. 

Suomeen rahoitusoikaisuja on kohdistunut vähän verrattuna muihin EU-maihin. Tämä johtuu virheiden määrästä ja siitä, että neuvotteluissa komission kanssa rahoitusoikaisuvaatimuksia on saatu alennettua.

Heli Pöyhönen
hanketarkastusyksikön johtaja

torstai 9. kesäkuuta 2016

Mavilaiset – keitä he ovat ja mitä he tekevät?



Maaseutuvirastossa työskenteli kevään ja kesän vaihteessa 210 henkilöä. Mitä luku 210 itse asiassa pitää sisällään ja millaisia henkilöitä iältään, koulutukseltaan ja tehtäviltään joukkoon kuuluu?

Nuoressa, vuonna 2007 perustetussa virastossamme henkilöstökin on varsin nuorta – mavilaisten keski-ikä on hieman alle 44 vuotta. Noin joka kolmas mavilainen kuuluu suurimpaan ikäryhmään 35–44-vuotiaat. Yli puolet (62 %) koko henkilöstöstä on naisia. 

Neljä viidestä mavilaisesta on suorittanut korkeakoulututkinnon. Asiantuntijatehtävässä työskentelee tyypillisesti maatalous-metsätieteen, hallintotieteen tai oikeustieteen tutkinnon suorittanut virkamies. Neljä viidestä virkamiehestämme on vakinaisessa työsuhteessa.

Henkilöstöstrategiassamme on linjattu tavoitteet ja toimenpiteet työn organisoinnin, osaamisen, työyhteisötaitojen, johtamisen sekä terveyden ja työkyvyn osa-alueille.  Valtion yhteisessä työtyytyväisyyskyselyssä henkilöstömme on tyytyväisintä työilmapiiriin ja yhteistyöhön, työn sisältöön ja haasteellisuuteen sekä johtamiseen. Nämä aiheet ovat pysyneet kärjessä useana viime vuotena.  

 

Virkamiehet videolla 


Henkilöstömme tekee maatalous- ja maaseutuhallinnon vaativia asiantuntijatehtäviä. Työn vaativuus tulee EU:n ja kansallisten säädösten vaatimuksista ja monimutkaisista tukijärjestelmistä. Miten EU:ssa ja eduskunnassa päätetyt säädökset saatetaan käytäntöön, miten ne viedään tietojärjestelmiin ja miten ne näkyvät hallinnon asiakkaille?

Kerromme videoilla ja haastatteluissa neljän henkilömme työskentelystä viljelijätukien toimeenpanotehtävissä. Lähestymme aihetta eläintukien, tietojärjestelmien, maksamisen ja asiointipalvelun kehittämisen näkökulmista.

Moni mavilainen on itsekin viljelijä ja tietää, että töitä tehdään tukihallinnon asiakkaille niin pitkälle kuin säädökset antavat myöten. Kuten johtava tietojärjestelmäasiantuntija Ilkka Kommeri toteaa: ”Tukijärjestelmät ovat hirvittävän monimutkaisia. Erityisen haastavaa on, että tietojärjestelmien pitäisi olla yksinkertaisia käyttäjille riippumatta siitä, kuinka monimutkaisia tukijärjestelmät taustalla ovat.”


Jari Eloranta
viestintäpäällikkö

maanantai 23. toukokuuta 2016

Suomi menestyy tukimaksujen EU-vertailussa


Ollaanpa Suomessa maatalouden ja maaseudun tukien maksamisesta mitä mieltä tahansa helppoa ei ole muissakaan Euroopan maissa. Maalla kuin maalla viljelijätukien maksaminen jatkuu kesäkuuhun asti. Maaseutuohjelman tukien maksamisessa EU-maiden välillä on vielä enemmän hajontaa. Merkille pantavaa Suomen kannalta on, että olemme parhaiten tukimaksuissa suoriutuvia maita.

Suomi on tähän mennessä maksanut eniten EU:n uuden maaseutuohjelman tukia. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyy viljelijätukia sekä maaseudun hanke-, yritys- ja investointitukia. Kaudelle 2014–2020 budjetoiduista varoista oli huhtikuun lopussa maksettu noin 27,2 %. Maksettu tukisumma oli yhteensä noin 608 miljoonaa euroa.

Euroopan komission mukaan Suomen jälkeen seuraaviksi eniten olivat maksaneet Irlanti, Luxemburg, Portugali ja Iso-Britannia. Irlanti oli maksanut noin neljänneksen budjetoidusta eli noin 531 miljoonaa euroa. Muiden maiden maksut jäivät alle viidenneksen osuuteen kunkin maan tälle ohjelmakaudelle varatuista varoista.

Maaseutuohjelman tukien maksamisessa tilanne on hyvin erilainen eri EU-maiden välillä. Monissa maissa maksuprosentti jää kolmeen tai neljään prosenttiin. Suurista EU-maista Ranskassa on maksettu noin 10 %, Saksassa 8,8 % ja Espanjassa alle 5 %. Pohjoismaista Ruotsin maksuprosentti oli noin 14,8 ja Tanskan 7,1.

Viljelijätukia maksetaan yleisesti kesäkuuhun asti


Vuonna 2015 haettujen viljelijätukien maksamisessa kaikki EU-maat painiskelevat samankaltaisissa ongelmissa. Maatalouspolitiikan uudistus, muuttuneet tukijärjestelmät ja tietojärjestelmien rakentaminen ovat asettaneet haasteita tukien maksamiselle. Uudet tukijärjestelmät ovat tuoneet uudet maksuaikataulut.

EU:n asetuksen, (EU) N:o 1306/2013 art. 75, mukaan EU:n suorien tukien maksut maksetaan joulukuun 1. päivän ja seuraavan kalenterivuoden kesäkuun 30. päivän välisenä aikana enintään kahdessa erässä. Ennakoita voidaan maksaa kuitenkin ennen joulukuun 1:stä päivää, mutta aikaisintaan lokakuun 16. päivänä normaalisti enintään 50 prosenttia suorista tuista, mikäli tukikelpoisuusedellytyksiä koskevat tarkastukset on saatu päätökseen. Tänä keväänä vuonna 2015 haettuja viljelijätukia maksetaan aina EU-maksujen takarajalle asti eli hakuvuotta seuraavan kalenterivuoden kesäkuulle.

Eroja EU-maiden välillä on siinä, kuinka paljon kukin maa on pystynyt maksamaan. Tässä vertailussa Suomi on ollut nopeimpien viljelijätukien maksajien joukossa. Esimerkiksi isoista maatalousmaista Ranskalla on ollut maksuongelmia ja sen, kuten monen muunkin maan, onnistuminen maksamisessa nähdään kesäkuussa.

Olemme maksaneet viljelijätukia uudelle ohjelmakaudelle aikataulussa syksyllä 2014 laaditun suunnitelman mukaisesti lukuun ottamatta EU:n lammas- ja vuohipalkkiota sekä eläinten hyvinvointikorvausta. EU:n lammas- ja vuohipalkkio noin 2,8 miljoonaa ja eläinten hyvinvointikorvaus noin 50 miljoonaa euroa siirtyivät huhti–toukokuulta kesäkuulle. Kesäkuun loppuun mennessä maksamme vuonna 2015 haettuja viljelijätukia yhteensä vielä noin 280 miljoonaa euroa.


Erja Loppi
varainhoito-osaston johtaja

maanantai 9. toukokuuta 2016

Siirrymme syksyllä uuteen organisaatioon ja toimintatapaan



Olemme Maaseutuvirastossa tekemässä organisaatiouudistusta. Sen valmistelu alkoi koko henkilöstön voimin viime syksynä, ja uudessa tukiprosessien mukaan järjestetyssä prosessiorganisaatiossa olemme 1.9.2016 alkaen. Tuleva organisaatio rakentuu viljelijätukien ja hanke-, yritys- ja rakennetukien sekä markkinatukien prosessien mukaisesti.

Tavoittelemme uudistuksella hyötyjä niin tuenhakijoille kuin myös tukihallinnon tehtäviä tekeville hallintokumppaneillemme. Parannamme tukien haun, valvonnan, maksamisen ja tietojärjestelmien yhteistoimintaa. Kehitämme samalla toimintaa suhteessa virastoamme ohjaavaan maa- ja metsätalousministeriöön sekä hallintokumppaneihimme kuntien yhteistoiminta-alueisiin, ELY-keskuksiin ja Leader-ryhmiin. 

Osasto ottaa haltuunsa koko tukiprosessin

Organisaatiossamme on uudistuksen jälkeen kolme osastoa: Maatalousosasto, maaseudun kehittämisosasto ja markkinaosasto. Maatalousosastolle kuuluvat viljelijätuet, maaseudun kehittämisosastolle hanke-, yritys- ja rakennetuet ja markkinaosastolle markkinatuet.

Osastorajat ylittäviä toimintakokonaisuuksia on niin ikään kolme: varainhoito, tieto- ja teknologiapalvelut sekä hallintopalvelut. Ylijohtajan alaisuudessa ovat sisäinen tarkastus ja viestintä. Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö on sijoitettu maaseudun kehittämisosastolle.

Osastonjohtajat ja yksikönpäälliköt on valittu tehtäviinsä 1.9.2016 alkaen. Jatkan Maaseutuviraston ylijohtajan tehtävässä huhtikuun loppuun 2017, jolloin 5-vuotinen kauteni päättyy. Organisaatiouudistuksen myötä viraston operatiiviset tehtävät hoidetaan uusissa prosessiosastoissa. Ylijohtajana keskityn viraston strategiseen johtamiseen. Koko henkilöstön sijoittaminen uuteen organisaatiorakenteeseen on valmistunut huhtikuun aikana.

Haemme hankejohtajaa ICT-tehtäviin

Olemme parhaillaan rekrytoimassa hankejohtajaa. Hankejohtaja tulee vastaamaan tietojärjestelmien kehittämisestä yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Määräaikaan mennessä tehtävään tuli 51 hakemusta.

Hankejohtaja osallistuu aluksi tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitotyön johtamiseen ja Maaseutuviraston prosessiorganisaation valmistelussa erityisesti ICT-toiminnan kehittämiseen. Syyskuun alussa hän siirtyy organisaatiouudistuksen myötä Maaseutuviraston tietohallintojohtajaksi johtamaan tieto- ja teknologiapalvelut -toimintakokonaisuutta. 

Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto ja Maanmittauslaitos vastaavat yhdessä tukijärjestelmien häiriöttömästä ja aikataulun mukaisesta toiminnasta. Organisaatioiden välistä yhteistyötä tiivistetään, ja maa- ja metsätalousministeriön ohjausrooli tietojärjestelmien kehittämistyössä vahvistuu.

Leena Tenhola
ylijohtaja

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Luotan Hyrrä-työn etenevän tavoiteaikataulussaan

Viime syksynä alkoi Hyrrä-tietojärjestelmän valmistuminen jäädä jälkeen tavoiteaikatauluistaan. Lisäksi aiemmin valmistuneita osioita jouduttiin jatkuvasti korjailemaan, mikä oli omiaan luomaan epävarmuutta tekemiseen. Tuolloin Mavi päätti teettää Hyrrä-projektin tilanteesta ulkopuolisen selvityksen. Maaseudun Tulevaisuus sai selvityksen käsiinsä ja otsikoi Hyrrä-projektin olevan kaaoksessa. Selvitys osoitti, että toimintatapaa on syytä muuttaa, jotta saisimme Hyrrän rakentamisen ennakoitavalle uralle.
Ensi vaiheessa Hyrrän kehittämistyössä pidettiin tuumaustauko. Uusia osioita ei toteutettu vaan korjattiin esiin nousseita virheitä ja suunniteltiin Hyrrä-projektille uusi toteuttamistapa. Jotta varmistettaisiin maaseudun kehittäjien hankkeiden ja investointien liikkeellelähtö, päädyttiin aloittamaan yritys- ja hanketukien myöntäminen paperiprosessina, kuten myös yritystukien maksaminen.

Hyrrän tekemiseen ohjattiin merkittävästi lisävaroja aikaistamalla aiempia rahoitussuunnitelmia: konsulttien määrää pystyttiin lisäämään. Hyrrä-työssä mukana olevien Mavin, Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskus Mitpan ja konsulttien rooleja selkeytettiin. Mavin vastuu työn etenemisestä kasvoi.

Projekti etenee hallitusti


Konsulteille maksetaan nyt valmiista työstä, ei tehdyistä tunneista. Koodausta ja testausta tekee jatkossa sama konsulttitaho. Määrittelyihin kiinnitetään tarkkaa huomiota. Hyrrä-työn tekemistä seurataan aktiivisesti: muun muassa viikoittainen seurantaraportti mahdollistaa ajankohtaisesta tilanteesta kertomisen ja nopean reagoimisen mahdollisiin pieniinkin ongelmiin. Työ on tarkasti aikataulutettua. Erilaiset tehtävät toteutetaan suunnitellusti, kokonaisaikatauluun sovittaen. Hyrrän ylläpito on eriytetty ja resursoitu kehittämistyöstä erilleen.

Tällä hetkellä Hyrrä-projekti etenee hallitusti ja sovitun tavoiteaikataulun mukaisesti. Työn laatua pystytään arvioimaan ajantasaisesti ja aiemmin liian vähälle jääneen testauksen ongelmat on saatu hallintaan. Tässä tilanteessa rohkenen olla luottavainen meidän pystyvän rakentamaan Hyrrää myös jatkossa suunnitellusti.

Hyrrää on rakennettu osio kerrallaan ja näin edetään jatkossakin. Tähän mennessä joidenkin tukien kaikki asiakkaidemme kannalta keskeiset toimet voidaan toteuttaa Hyrrän kautta: neuvontakorvaus neuvonnan ennakkoilmoituksen tekemisestä tuen maksamiseen, samoin nuorten viljelijöiden aloitustuki ja maatalouden investointituki tuen hakemisesta maksamiseen.

Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Yritystukipäätökset tehdään paperilla ja yritystuet maksetaan Tukisovelluksen kautta. Hanketuista tehdään päätöksiä paperilla mutta maksaminen ei ole vielä mahdollista. Leader-ryhmien toimintarahaa ei vielä pystytä maksamaan ennakoita lukuun ottamatta.

Hanketuet seuraavana


Seuraava iso kokonaisuus, joka saadaan Hyrrään valmiiksi, on hanketukien tukipäätösosio. Se on ELY-keskusten käytössä toukokuussa. Sen jälkeen panostetaan edelleen hanketukiin: kesäkuussa on valmistumassa hanketukien maksuhakemus- ja maksupäätösosio, ja samassa yhteydessä toteutetaan myös toimintarahan maksuhakemukset ja maksupäätökset Hyrrään. Tuossa vaiheessa asiakkaat pääsevät hakemaan hanketukien maksatuksia ja ELY-keskukset viemään Hyrrään paperilla tekemiään hanketukipäätöksiä. Hanketukien maksatukset käynnistyvät, kun ELY-keskuksissa saadaan maksuhakemuksia käsitellyiksi. Kesän aikana Hyrrään saadaan tehdyiksi myös yritystukien tukipäätös-, maksuhakemus- ja maksupäätösosiot.

Hyrrä-työtä jatketaan syksyllä toteuttamalla järjestelmään muutospäätökset, ennakon kuittaavat maksut, sanktioinnin, tarkastusotannat, tarkastukset ja jatkotoimenpiteet mahdollistavat osiot sekä teemahankkeiden myöntö- ja maksupäätösosiot. Tekemistä riittää myöhemminkin: Katso-tunnistus on vaihtumassa ja tarkistuslistat sähköistetään.

Monenlaisia toiveita Hyrrän jo valmistuneiden osioiden käytettävyyden parantamiseksi on esitetty ja on toivottavaa, että jatkossakin niistä kerrotaan. Osin niitä voidaan toteuttaa kehitystyön edetessä mutta pääpaino Hyrrän tekemisessä on lähikuukausina saada kaikki keskeiset toiminnallisuudet valmiiksi ja sen jälkeen paneutua yksityiskohtien hiomiseen.

Myös maaseudun kehittämistukien sähköiselle prosessille on ollut tilausta, koska asiakkaat ovat ottaneet sähköisen hakumahdollisuuden laajasti käyttöön: rakennetukien hakemuksista yli puolet ja hanke- ja yritystukien hakemuksista lähes 90 prosenttia on tähän mennessä jätetty Hyrrän kautta.

Esko Leinonen
Hyrrä-asioita Hyrrä-projektin ohjausryhmään valmistelevan Fyrry-ydinprosessiryhmän puheenjohtaja
@leinonen_esko